Kehityshankkeessa etsitään ratkaisumalleja haja-asutusalueiden sähköverkkojen rakentamiseen

02.03.2017

Millainen on tulevaisuuden sähkönkäyttäjä haja-asutusalueella? Millaista sähköä hän tarvitsee ja kuinka paljon? Sitä selvitetään nyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja neljän verkkoyhtiön yhteisessä hankkeessa. Kymenlaakson Sähköverkon lisäksi mukana ovat Järvi-Suomen Energia, Savon Voima Verkko ja PKS Sähkönsiirto.

linjat

— Tavoitteemme on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden sähköverkon rakentamiseen ja kehittää uudenlaisia palvelumalleja, jotka voisivat olla tulevaisuudessa myös vientituotteita. Tulokset tulevat viemään eteenpäin koko toimialaa, kiteyttää hanketta johtava sähkötekniikan professori Jarmo Partanen LUT:sta. 

Sähköjärjestelmiä kehitetään tällä hetkellä merkittävällä tavalla. Sähkömarkkinalain käyttövarmuusvaatimusten mukaan yksittäinen sähkökatko ei saa olla haja-asutusalueella yli 36 tuntia vuoden 2028 jälkeen. Taajamissa keskeytyksen keston yläraja on 6 tuntia.

Kalleinta sähkökatkojen pitäminen lain asettamissa rajoissa on harvaan asutuilla alueilla. Etäisyydet ovat pitkiä ja maasto on usein vaihtelevaa ja hankalaa verkonrakentamisen kannalta. Kaapelia kaivetaan maahan, mutta aina se ei ole mahdollista eikä järkevää. Mittavat investoinnit verkkoihin aikaansaavat siirtohintojen nousua. 

— Tavoitteena on säästää investointikustannuksissa löytämällä oikea tapa toteuttaa verkko harvaanasutulle alueelle hukkaamatta resursseja. Tarkoituksena on täyttää asiakkaan tarpeet ja tehdä koko prosessi alusta loppuun kustannustehokkaalla tavalla – investoida vain oikeisiin asioihin, kertoo Kymenlaakson Sähköverkon toimitusjohtaja Raimo Härmä

Keskiössä sähkönkäyttäjä

Sähkön paikallisen tuotannon, varastoinnin ja muun teknologisen kehityksen ohella avainasemassa ovat sähköasiakkaiden tarpeet. Millainen on tulevaisuuden sähkönkäyttäjä haja-asutusalueella? Millaista sähköä hän tarvitsee ja kuinka paljon eri ajanjaksoina? Näitä tietoja tarvitaan kustannustehokkaan verkonrakentamisen perustaksi. 

— Kehittämistyön keskiössä on sähkönkäyttäjä. Tulevaisuuden sähkönkäyttäjän analysoinnissa voidaan hyödyntää etäluennan avulla saatua tarkkaa ja täsmällistä tietoa nykyisestä sähkön käytöstä. Avoimia kysymyksiä ovat sähkönkäyttäjien määrä ja heidän sähköntarpeensa eri aikajaksoina oma tuotanto, sähköautot, energiatehokkuus ja energiavarastot huomioon ottaen, Partanen kuvailee. 

Harvaan asuttujen alueiden kustannustehokas sähköverkko -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun. Tuloksia tulevaisuuden sähkönkäyttäjän tarpeista ja toimintamalleista saadaan syksyllä 2017. Niitä hyödyntäen hankkeessa kehitetään moderneja verkkoratkaisuja haja-asutusalueille. 

— Uusien teknisten ratkaisujen ja toimintatapojen käyttöönotto edellyttää varmasti muutoksia myös lainsäädäntöön. Esimerkiksi ajoittain tai jopa pysyvästi itsenäisinä nano- ja mikroverkkoina toimivat verkkoalueet vaativat uudenlaista ajattelua sähkömarkkinoiden pelisäännöissä, toimitusvarmuuden määrittelyssä ja palvelumalleissa, Härmä arvioi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Raimo Härmä, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, p. 044 3637 063
Professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, p. 040 5066564