Kun myrsky yllättää, voi sähkönjakeluunkin tulla katkoksia. Parasta on varmuuden vuoksi tarkistaa omat kotivarat. Kuinka pitkään niiden avulla pärjätään teillä?
Uusia epävarmuustekijöitä on ilmaantunut viime vuosina vanhojen ja tuttujen rinnalle. Yksi on äärimmäisten luonnonilmiöiden yleistyminen. Myrskyt iskevät aiempaa voimakkaampina. Tuuli kaataa puita, vettä sataa kaatamalla ja lunta tupruttaa kerralla jopa puoli metriä. Toinen uhkakuva kehittyi alkuvuoden mittaan: maailmanpoliittinen tilanne. Katkot energiansaannissa yhtä lailla kuin elintarvikkeiden valmistus-, maahantuonti- ja jakeluketjuissa ovat mahdollisia, joskaan eivät ainakaan toistaiseksi kovin todennäköisiä.
Varautuminen on silti viisasta. Kun olet valmistautunut häiriötilanteisiin, pärjäät kotona muutaman päivän ongelmitta. Samalla et kuormita viranomaisia turhaan, vaan annat heille mahdollisuuden auttaa todella hätää kärsiviä.
Ruoka, vesi, valo, lämpö. Siinä pähkinänkuoressa kaikki, mitä tarvitaan.
Aloitetaan kuitenkin sähköstä. Kun myrsky pimentää talon, taskulampun tai kynttilöiden esiin kaivamisen jälkeen on ensimmäiseksi sammutettava kaikki päällä olleet kodinkoneet, erityisesti kuumina toimivat sähköliesi, silitysrauta, kahvinkeitin ja pesukonekin. Muutoin ne voivat aiheuttaa tulipalon, kun sähköt palaavat – ja sehän voi tapahtua vaikka keskellä yöllä.
Sähkötaululla kannattaa piipahtaa tarkistamassa, etteivät katkon syynä ole jostakin syystä palaneet sulakkeet. Varasulakkeita on hyvä pitää hyllyssä, uudemmissa taloissa taas kannattaa opetella automaattisulakkeiden käyttö.
Monessa kodissa sähkökatko lopettaa lämmityksen. Patterit kylmenevät, kaukolämpö-, ilma- ja maalämpöpumput lakkaavat toimimasta. Tulisija nousee tällöin arvoonsa – olethan muistanut varata kotiin polttopuita?
Varautuminen ei tarkoita, että kotiin hankitaan lasti elintarvikkeita, jotka suljetaan kaappiin odottamaan poikkeustilannetta. Sen sijaan kartutetaan sellaisten ruokien varastoa, joita perheessä syödään muutenkin.
Yhden nakkipaketin sijaan ostetaan kolme, ja sen jälkeen pakastimen sisältöä täydennetään viikoittain niin, että siellä on aina vaikkapa se kolme nakkipakettia. Lisäksi hankitaan tavallista kuivamuonaa, kuten puurotarpeita ja keksejä, sekä purkkiruokaa, vaikka kalasäilykkeitä.
Sähkökatkon tullen kotivaran käyttö aloitetaan nopeimmin pilaantuvista elintarvikkeista eli jääkaapissa säilytettävistä tuotteista. Pakastimen sisältö pysyy käyttökelpoisena jopa vuorokausia, kunhan pakastinta ei availla turhaan.
Ruoan kypsentäminen on haaste. Retkikeitin tai grilli auttaa, jos niitä pystyy käyttämään turvallisesti esimerkiksi kuistilla. Osan ruoista – kuten monet säilyketuotteet – voi toki syödä kylmänäkin.
Vettä kannattaa ottaa talteen kanisteriin oitis niin kauan kuin sitä hanasta saa. Muistamisen paikka on siinäkin, että vesivessan voi vetää vain kerran. Ääritilanteessa voi laittaa wc-istuimeen jätesäkin, johon tarpeet tehdään.
Tiedonkulun pelastavat akku- ja paristokäyttöiset laitteet. Matkaradiosta kuulet ohjeita ja tilannekatsauksia häiriön laajuudesta ja korjausten etenemisestä. Älylaitteilla voit selata netin tietolähteitä.
Varavirtalähteillä (tietenkin ennakkoon ladatuilla!) pitkität omien älylaitteidesi toimintaa. Järeimmillä varavirtalähteillä hoidat jopa koko kodin sähkönsaannin parin vuorokauden ajan. Saman asian ajavat polttonestekäyttöiset aggregaatit.
Matkapuhelinverkon tukiasemat ovat niin ikään akkuvarmistettuja. Silti pitkän katkon yhteydessä on mahdollista, että niiden akut hyytyvät, jolloin älylaitteella ei enää pääsekään verkkoon – tukiasemista ja omasta sijainnista riippuen.
Mitä muuta? Riittävätkö välttämättömät lääkkeet? Onko kaapissa myös ensiaputarvikkeita?
Entä käteinen raha? Jos kauppojen korttimaksujärjestelmät kaatuvat, et voi ostaa ruokaa, vaikka lompakossasi olisi useita kortteja.
Lemmikitkin tarvitsevat ruokaa. Onko sitä tarpeeksi?
Piirrokset: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Lue lisää verkossa: