Kaiva fiksusti, älä sokkona – näin vältät vahingot pihan sähköistyksessä
Pihavalaistus, pistorasiat ja kasvihuoneen sähköistys vaativat suunnittelua – ja usein myös kaivamista. Ennen lapion tai kaivurin iskemistä maahan on syytä selvittää, mitä pinnan alla piilee. Hyvä suunnittelu ja ammattilaisen apu takaavat turvallisen lopputuloksen.
Ensin on hyvä pysähtyä hetkeksi suunnittelutöihin. Kaivaa voi myös itse, mutta sähkökytkennät ovat aina ammattilaisen tehtäviä. Keskustelu sähkömiehen kanssa onkin ihan ensimmäisiä toteutuksen vaiheita. Ammattilainen osaa kertoa, miten sähkön syöttö ja pihavalojen ohjaus on mahdollista tehdä, millaiset materiaalit tarvitaan sekä miten pistorasioiden vikavirtasuojaus on järkevintä toteuttaa. Pihavalaistuksen suunnittelu saattaa tuntua ensin helpolta, mutta siinäkin osaaminen ja kokemus ovat valttia. Jo erilaisten valaisimien määrä on niin suuri, että omaan kohteeseen parhaiten sopivien tuotteiden valinta voi olla vaikeaa. Valon ja varjojen hallinta sekä oikean valomäärän tuottaminen eri kohtiin vaativat nekin suunnittelun osaamista.
Ketjukaivuri tekee kapean ojan. Kaapelin asennuksen jälkeen kaivanto on helppo täyttää vaikka lapiolla, kun maa on murentunut hienoksi.
Kysy ennen kuin kaivat
Ennen kaivutyöhön ryhtymistä on vielä varmistettava, ettei alueella ole aikaisemmin asennettuja maakaapeleita, vesijohtoja, viemäröintejä tai muita rakenteita, jotka voisivat vioittua. Omalla pihalla ei todennäköisesti ole sähköyhtiön kaapeleita, mutta liityntäpisteestä pääkeskukselle tuleva kaapeli ja mahdolliset tietoliikennekaapelit voivat olla vaarassa. Sähköyhtiön kaapeleille voi tilata maksuttoman näyttöpalvelun osoitteesta johtotieto.fi tai kaivulupa.fi. Näyttöpalvelua voi käyttää myös kiinteistön omistajan oman sähköverkon alueella, mutta silloin kustannukset täytyy maksaa itse. Palvelun tilaamiseen ja käyttöön liittyvät ohjeet löytyvät verkkosivuilta. Normaalitilanteissa kaapelinäytön saaminen voi kestää useita päiviä, mikä on huomioitava aikataulun suunnittelussa. Monilla kaivuriurakoitsijoilla on käytettävissään myös oma kaapelitutka, mutta silloin vastuu jää vahinkotapauksissa aina kaivajalle.
Maakaapelin yläpuolelle kaivantoon laitetaan muovinen varoitusnauha noin 30 sentin syvyyteen. Kuva: Meltex Oy
Kaapelit riittävän syvälle
Maakaapeloinnilla tehtävissä asennuksissa syöttöpisteen ja sähkön käyttöpisteiden välille kaivetaan oja, jonka syvyydeksi suositellaan vähintään 70 cm. Mikäli riittävän syvälle ei päästä, kaapelit voi suojata erillisellä suojaputkella. Kaapeleiden lisäksi kaivantoihin asennetaan usein perustuksia valaisimille tai pihapistorasioille. Valaisinmallia valittaessa onkin hyvä tarkistaa sen jalustan yhteensopivuus valmiina olevien perustusten kanssa. Toki perustuksen voi tehdä myös betonivaluna hyödyntämällä esimerkiksi pilariharkkoja, mutta valmiit betoniperustukset ovat nopeita asentaa ja niissä on johtokanavat ja erilaisia kiinnitysratkaisuja jo valmiina. Kaapeliojaa täytettäessä noin 30 cm:n syvyyteen laitetaan merkintänauha, joka varoittaa kaivajaa alempana olevasta kaapelista ja auttaa paikallistamaan sen täsmällisemmin. Merkintänauhan olemassaoloon ei kuitenkaan voi aina luottaa sokeasti, sillä aikaisemmat asentajat ovat saattaneet jättää sen laittamatta.
Ergonomic Pro ojituslapiossa on kapeampi terä ja käyttötarkoituksen mukaan suunniteltu muotoilu. Maakaapelien lisäksi kaivettavaa löytyy pintavesien viemäröinneistä. Kuva: Fiskars
Kaivuri vai lapio
Tarvittavien kaapeliojien pituus ratkaisee parhaiten soveltuvan kaivutavan. Toki myös maalajilla on iso vaikutus työmäärään. Keskikesän kuivimpina aikoina savimaa on todella kovaa kaivaa lapiolla, mutta homma sujuu mukavasti keväällä, kun maa on vielä kosteaa. Hiekkamaa on kevyempää lapioida, mutta kuivina aikoina kaivannosta saattaa muodostua leveä ja siirrettävän maa-aineksen määrä voi nousta melko isoksi. Kaapeliojien kaivamiseen soveltuvat hyvin ketjukaivurit, sillä ne tekevät vain kapean uran ja murentavat kaivannosta nousevan maan, jolloin oja on helppo täyttää, mutta kiviset maastot tuottavat niille ongelmia. Myös kaapelikauhalla varustettu pieni telakaivuri on hyvä vaihtoehto. Se pystyy liikkumaan pihassa aiheuttamatta ylimääräisiä vaurioita ja tekemään paikat asennettaville valaisimien perustuksille. Kaivurilla onnistuu myös kaivantojen peittäminen asennusten jälkeen.
Pihavalaistus tuo turvallisuutta hämärällä pihalla, niin kotona kuin mökilläkin. Kuva: Konstsmide
Tee kartta kaapeleista
Asennusten jälkeen uusien kaapeleiden paikat on hyvä merkitä pihakarttaan, jossa näkyvät kaikki tontilla olevat sähkö- ja tietoliikennekaapelit, vesijohdot, salaojat, viemäröinnit ja muut maan alla olevat rakenteet. Vaikka kaivausten vielä näkyessä tuntuisikin, että kyllähän nämä nyt muistaa, muutamassa vuodessa jäljet häviävät ja tarkkaa sijaintia on vaikea paikallistaa. Pihakartan voi tehdä asemapiirrokseen tai tarkan ilmakuvan päälle. Sijainnit voi tarkentaa etäisyyksinä sopiviin kiintopisteisiin. Karttaan kannattaa laittaa muistiin myös kaapeleiden asennussyvyydet. Vaikka maan pinnan korkeus vuosien myötä vähän muuttuisikin, tieto auttaa seuraavaa kaivajaa. Lisäksi asennusvaiheessa otetut valokuvat saattavat olla iso apu joskus tulevaisuudessa.