1980-1999

1980-luvun puolivälissä Suomi oli sähköistetty lukuun ottamatta muutamia talouksia saaristossa ja pohjoisessa. Viimeisetkin pienet sähköyhtiöt hakeutuivat isompien helmoihin. 1980-luku nosti päätöksentekoon uusia teemoja ja mm. ympäristökysymykset alkoivat vaikuttaa ratkaisuihin. Talouden lama iski Suomeen voimalla 1991 ja sen seuraukset näkyivät myös energiateollisuudessa. Elinkeinorakenteiden muutos jatkui vahvana 2000-luvun alkuvuosiin.

Merkkipaaluja KSOY:n taipaleella:

Merikaapelikelan+nosto+veneeseen+kuorma-autosta+14.9.1967

Saaristoa sähköistettiin vielä 1980-luvun alussa.

1980 Pieniä sähköyhtiöitä on sulautettu KSOY:n siipien suojiin jo 24.

1982 Diplomi-insinööri Keijo Tidenberg aloittaa toimitusjohtajan.

1983 KSOY ryhtyy Orimattilan Lämmön osakkaaksi.

1986 Elimäen kyllästämö lopettaa. Linjalla-henkilöstölehti alkaa ilmestyä ja aloitetoiminta käynnistyy. Ensimmäinen nainen valitaan yhtiön hallintoon.

1988 Sähkön kulutus laskee KSOY:n alueelle ensi kertaa sodan jälkeen.

1990 Yhtiön ensimmäiset oppisopimuskoulutetut valmistuvat.

Koski+100.20kV+sähköasema+90-luku

KSOY:n 17. sähköasema, Kosken sähköasema, otettiin käyttöön 1991.

1991 KSOY siirtyy kaukokäyttöjärjestelmään. Yhtiön 17. sähköasema, Kosken sähköasema, otetaan käyttöön.

1992 Loviisan energialaitos siirtyy KSOY:lle. Asiakasmäärä ylittää 50 000 kuluttajan rajan.

1993 Kymppivoima Oy perustetaan hoitamaan sähkön tuotantoa ja hankintaa. KSOY:n osuus yhtiöstä on perustamisvaiheessa  kymmenesosa.

1994 Sähköviesti-niminen asiakaslehti ilmestyy ensimmäisen kerran. Vuonna 2000 asiakaslehden nimeksi tulee Kymppi.

1995 Sähkömarkkinat avautuvat.

1995 Uusi valvontaelin Energiamarkkinavirasto (sittemmin Energiavirasto) aloittaa toimintansa.

1997 Kuluttajat pääsevät kilpailuttamaan sähkön myyjiä.

1997 Kantaverkkoyhtiö Fingrid aloittaa toimintansa.

1999 Viestintä sähköistyy. KSOY:n ensimmäiset verkkosivut ja online-palvelu asiakkaille avataan.