Sähköpylväiden käyttöikää ja lahoamista tutkittiin ammattikorkeakoulun ja sähköyhtiöiden yhteisessä hankkeessa
Kymenlaakson Sähköverkko osallistui Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun johtamaan hankkeeseen, jossa tutkittiin puupylväiden pitkäaikaiskestävyyttä. Hankkeessa olivat verkkoyhtiöistä mukana myös Järvi-Suomen Energia ja Savon Voima Verkko.
Hankkeessa tutkittiin pois käytöstä otettuja pylväitä ja tutkimuksella pyrittiin hakemaan konkreettista tietoa pylväiden, varsinkin nykyisin käytettävien kuparikyllästettyjen, puupylväiden kestävyyteen. Hankkeessa testattiin taivutuskokeilla 290 pylvästä, joista suurin osa oli kuparikyllästettyjä.
Hankkeessa taivuteltiin puupylväät ja testattiin taivutuslujuudet räätälöidyn testauslaitteiston avulla. Kuva: Xamk
Kymenlaakson Sähköverkolla on verkkoalueellaan noin 180 000 puupylvästä. Ennen kuparikyllästettyjen pylväiden käyttöä, suurin osa Kymenlaakson Sähköverkon pylväistä oli kyllästetty joko kupari-kromi-arseeni- tai kreosoottikyllästeellä. ”Nykyisin kaikki rakentamisessa ja kunnossapidossa käytettävät uudet pylväämme on kyllästetty kuparisuolakyllästeellä. Siksi on tärkeää tietää ja hahmottaa pylväiden kestoisuudet”, kertoo hankkeessa mukana ollut Marcus Gammals.
Kymenlaakson Sähköverkko tekee kumppaneidensa kanssa säännöllisesti pylväiden maastotarkastuksia, jossa vanhemmille pylväille tehdään lahoisuustarkastelu. ”Vanhojen pylväiden osalta on luonnollista, että lahoa löytyy, mutta myös yksittäisiä huonokuntoisia uudehkoja pylväitä on tarkastuksissa havaittu ja niitä on jouduttu vaihtamaan”, Gammals kertoo. Kokemuksen perusteella tiesimme jo, että tällä hetkellä ja viime vuosina asennetut kuparipylväät kestävät paremmin, kuin vuosikymmeniä sitten asennetut ensimmäiset kuparipylväät, jatkaa Gammals .
Tulokset tukevat nykyisiä toimintatapoja ja toivat uusia
Tutkimuksen tulosten perusteella kuparipylväiden voidaan arvioida kestävän keskimäärin 30–40 vuotta, jotkut pidempäänkin. Marcus Gammals kertoo, että Kymenlaakson Sähköverkon osalta hankkeen tulokset vahvistavat nykyisten toimintatapojen sopivuuden. ”Ensimmäinen lahotarkastelu kuparipylväälle tehdään jatkossa 10 vuoden ikäisenä ja siitä eteenpäin joka kahdeksas vuosi”, kertoo Gammals. Aikaisemmin pylvään ensimmäinen lahotarkastus oli vasta 30 vuoden ikäisenä, mutta se on kuparipylväiden osalta nyt aikaistettu.
Taustatietoa hankkeesta
Tutkimushankkeessa luotiin hyödynnettävissä olevaa tutkimustietoa puupylväiden pitkäaikaiskestävyydestä ja pylväiden kuntoluokittelun luotettavuudesta. Saatuja tietoja voidaan käyttää pohjana infrarakenteiden elinkaarimalleille. Maaperänäytetutkimuksilla ja pylväitä analysoimalla lisättiin ymmärrystä luonnollisesti vanhentuneiden puupylväiden lujuuden ja lahoamismekanismien yhteydestä.
Hankkeessa saatiin lisätietoa kuparikyllästettyjen puutuotteiden pitkäaikaiskestävyydestä ja kyllästeaineiden käytännön toimivuudesta. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa myös muihin vastaavalla menetelmällä kyllästettyihin tuotteisiin, kuten puusiltoihin, valaisinpylväisiin ja erilaisiin tolppatuotteisiin.
Hankkeen yhteistyökumppanit, sähköverkkoyhtiöt Järvi-Suomen Energia, Kymenlaakson Sähköverkko ja Savon Voima Verkko, luovuttivat sähköpylväiden mekaanisien ominaisuuksien testaamiseksi eri ikäisiä pylväitä erilaisista maaperätyyppisistä sijoituspaikoista. Koska pylväiden ikä vaihtelee, myös niiden kyllästysainekoostumukset vaihtelevat; eri ajanjaksoina kyllästemäärät olivat erilaisia ja myös seoksissa on vaihtelua. ScanPole, joka on yksi Suomen suurimmista kyllästettyjen puupylväiden valmistajista, antoi hankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeää tietoa hankkeen käyttöön. XAMK huolehti sähköverkkoyhtiöiden kanssa siitä, että testattavien pylväiden otos oli riittävä ja pylvään tiedot olivat aukottomat (mm. sijainti, kyllästysvuosi, kyllästysaine). Puutteellisilla tiedoilla olevat pylväät poistettiin laskennoista.
Lisätietoa hankkeesta: www.xamk.fi/hanke/mopuko