Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita yhdessä kumppaneidensa kanssa. Hankkeiden avulla kehitämme uusia toimintatapoja, pilotoimme uutta tekniikkaa sekä tarkastelemme tulevaisuuden muutoksia, jotta voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin. Teemme tutkimus- ja kehityshankkeita yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten, laitevalmistajien ja muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Julkaisemme tällä sivulla tietoa hankkeista sekä loppuraportit niistä hankkeista, joissa Kymenlaakson Sähköverkko Oy on ollut mukana.
Cozifyn laitekehityshanke on toteutettu yhteistyössä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n, Elenia Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kanssa. Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää uuden sukupolven sähkömittareiden HAN-porttiin sopiva laite, jonka avulla mittarin tietoja voidaan lukea reaaliaikaisesti oman kännykkäsovelluksen kautta. Laite on suunniteltu toimimaan Suomen olosuhteissa ja mahdollistamaan tiedonsiirto myös ulkona sijaitsevista mittauskeskuksista. Laitteen kehitys valmistui vuoden 2025 aikana ja laitetta on mahdollista ostaa Cozifyn verkkokaupasta: www.cozify.fi
LUT-yliopisto toteuttaa tutkimusta Mussalon satama-alueen älykkäästä sähköverkosta. Tutkimuksessa selvitetään alueen uusiutuvan energian ja sähkövarastojen tuomaa potentiaalia satama-alueen tehon kasvun turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään tarvittavia toimenpiteitä vihreän sataman sertifioimiseen sekä alueen kyvykkyyttä tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Tutkimushanke on 3-vuotinen ja valmistuu alustavan suunnitelman mukaan vuoden 2026 kesään mennessä. Tutkimushankkeessa ovat mukana kaikki satama-alueen tärkeät sidosryhmät.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK tuottaa hanketta yhteistyössä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n, Järvi-Suomen Energia Oy:n ja Lappeenrannan Sähköverkko Oy:n kanssa. Hankkeessa tarkastellaan droonien sopivuutta erilaisten sensoreiden alustoiksi sekä droonien hyödyntämistä ääriolosuhteissa. Hankkeessa kerätään kokemuksia teknologioiden soveltamisesta sähköverkkojen vianpaikannukseen ja -hallintaan liittyen. Tutkimustyö saatiin viimeisteltyä vuoden 2024 aikana, ja loppuraportti valmistui vuonna 2025. Loppuraportin tiivistelmä on luettavissa XAMK sivuilta: Droonit ja data-analytiikka sähköverkkojen vianpaikannuksessa ja kunnossapidossa, loppuraportti
Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään sähköenergiajärjestelmän joustavuutta. Tarkasteltavia ratkaisuja ovat mm.
Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2027 aikana.
SECHA-projekti on Business Finlandin rahoittama Co-Innovation projekti, jossa julkisen tutkimushankekokonaisuuden tutkimusosapuolina ovat Tampereen yliopisto, LUT-yliopisto ja VTT. Sähköajoneuvojen määrän kasvaessa nopeasti latausratkaisuihin kohdistuu uusia vaatimuksia. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin lisää tarvetta sähkön kulutuksen osallistumisesta sähköjärjestelmän tehotasapainon hallintaan. Sähköautojen latauksen hallinnan lyhyet vasteajat, suhteellisen suuret tehokapasiteetit, saatavuuden ennustettavuus sekä luonnollinen maantieteellinen hajaantuminen tekevät älykkäästä latauksesta tehokkaan resurssin kulutusjoustoon. Projektin tavoitteena on kehittää sähköajoneuvojen latausratkaisujen teknologiaa ja liiketoimintamalleja sekä tutkia, miten luodaan uutta arvoa ja palveluita loppukäyttäjille, teknologian tuottajille ja sähkömarkkinoiden toimijoille.
Hankkeen on määrä valmistua 2027 aikana.
Tutkimushankkeessa luotiin hyödynnettävissä olevaa tutkimustietoa puupylväiden pitkäaikaiskestävyydestä ja pylväiden kuntoluokittelun luotettavuudesta. Saatuja tietoja voidaan käyttää pohjana infrarakenteiden elinkaarimalleille. Maaperänäytetutkimuksilla ja pylväitä analysoimalla lisättiin ymmärrystä luonnollisesti vanhentuneiden puupylväiden lujuuden ja lahoamismekanismien yhteydestä.
Hankkeessa saatiin lisätietoa kuparikyllästettyjen puutuotteiden pitkäaikaiskestävyydestä ja kyllästeaineiden käytännön toimivuudesta. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa myös muihin vastaavalla menetelmällä kyllästettyihin tuotteisiin, kuten puusiltoihin, valaisinpylväisiin ja erilaisiin tolppatuotteisiin.
Hankkeen yhteistyökumppanit, sähköverkkoyhtiöt Järvi-Suomen Energia, Kymenlaakson Sähköverkko ja Savon Voima Verkko, luovuttivat sähköpylväiden mekaanisien ominaisuuksien testaamiseksi eri ikäisiä pylväitä erilaisista maaperätyyppisistä sijoituspaikoista. Koska pylväiden ikä vaihtelee, myös niiden kyllästysainekoostumukset vaihtelevat; eri ajanjaksoina kyllästemäärät olivat erilaisia ja myös seoksissa on vaihtelua. ScanPole, joka on yksi Suomen suurimmista kyllästettyjen puupylväiden valmistajista, antoi hankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeää tietoa hankkeen käyttöön. XAMK huolehti sähköverkkoyhtiöiden kanssa siitä, että testattavien pylväiden otos oli riittävä ja pylvään tiedot olivat aukottomat (mm. sijainti, kyllästysvuosi, kyllästysaine). Puutteellisilla tiedoilla olevat pylväät poistettiin laskennoista.
Lisätietoa hankkeesta: www.xamk.fi/hanke/mopuko/
Kunnossapitotoimenpiteillä nykyistä sähköverkkoa pyritään ylläpitämään mahdollisimman turvallisena ja toimintavarmana. Kunnossapito-ohjelman toimenpiteitä ovat mm. vierimetsänhoito, maastotarkastukset, lentokuvaukset, huolto- ja ylläpitotehtävät sekä alusta- ja helikopteriraivaukset
Vierimetsänhoidolla tarkoitetaan johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta ja taimikonhoitoa. Hyvin hoidetulla vierimetsällä voidaan parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta ja ehkäistä sähkökatkoja. Vierimetsänhoito ennaltaehkäisee tehokkaasti mm. myrskyjen ja lumikuormien vaurioita sähköverkolle. Toimenpiteillä pyritään saamaan aikaan ratkaisuja, jotka kestävät seuraavat 10 – 20 vuotta. Vierimetsänhoitokohteessa johtoalueen vieressä oleva puusto poistetaan kokonaan (leveä johtokatu) tai harvennetaan 10-15 metrin etäisyydeltä johtoalueen reunasta. Toimintatavasta sovitaan aina maanomistajan kanssa.
Toteutamme vierimetsänhoitoa aina luotettavan metsäalan yhteistyökumppanin kanssa.
Tarkastuksia tehdään maasta käsin ja lentokuvaamalla verkkoa.
Maastotarkastuksessa sähköjohdot ja komponentit tarkastetaan kävelytarkastuksena ja niistä tallennetaan kuntotietoja verkkotietojärjestelmään. Puupylväille suoritetaan samalla lahoisuustarkastus, jolla selvitetään pylväiden jäljellä olevat käyttöiät.
Lentokuvauksella verkkoa kuvataan helikopterilla tai drooneilla ilmasta käsin. Lentokuvauksella kerätyt valokuvat tarkastetaan toimistolla uudestaan läpi. Molempien tarkastustapojen havainnot hyödynnetään kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelussa.
Huolto- ja ylläpitotöitä suunnitellaan kunnossapitohavaintojen perusteella. Huoltotöitä ovat tyypillisesti mm. merkintöjen korjaaminen, varoituskilpien uusiminen ja haruksien korjaaminen.
Kunnossapitokorjauksiin kuuluvat myös mm. pylväiden uusimiset, kun vanha pylväs on lahotarkastuksessa todettu olevan vaihtokuntoinen. Kunnossapitotoimenpiteitä suoritetaan koko jakelualueella määrävälein.
Johtokatujen alustaraivauksia suoritetaan ilmajohdoille, jotta johtokadut pysyvät auki ja kasvillisuutta ei kasvaisi johtojen alla. Suuremmilla jännitteillä ylläpidetään leveämpää johtokatua, joka pyritään pitämään puustosta vapaana. Alustaraivauksen yhteydessä yksittäisiä reunapuita voidaan kaataa, jos ne uhkaavat linjaa tai kasvavat liian lähellä johtoja. Pienjännitejohdoilla riittää yleensä oksiminen ja yksittäisten puiden poistaminen, jotta puustot eivät hankaa johtimiin.
Helikopteriraivaus on tehokas tapa poistaa johtokadun sisäpuolelle kasvaneet puunoksat. Raivaustarpeet suunnitellaan aluekohtaisesti vuosittain, ja ne perustuvat lentokuvauksessa kerättyyn laseraineistoon ja sen perusteella tehtävään kasvustoanalyysiin. Helikopteriraivauksilla ennaltaehkäistään kasvustosta aiheutuvia sähkönjakelun vikoja ja oksien taipumista johtimiin.