Opeta lapselle turvallinen tapa käyttää sähköä pienestä pitäen

Lapsi oppii parhaiten matkimalla eli esimerkkiä seuraamalla. Tämä aikuisen kannattaa muistaa, vaikka arki olisi kuinka kiireistä tahansa. Sähköturvallisuudesta pitää myös puhua – sanoma menee parhaiten perille selkeästi, konkreettisesti ja ikätasoisella kielellä.

– Liian aikaisin sähköturvallisuutta ei voi alkaa opettaa, painottaa DI Vesa Linja-aho, kolmen lapsen isä ja yksi Suomen johtavista sähköturvallisuusasiantuntijoista.

Lapsen varhaiset ensikosketukset sähköön

Itsenäisesti liikkumaan oppiva taapero kiinnostuu kaikesta näkemästään: johdosta on hauska vetää ja kapine päätyy helposti suuhun, mutta kännykän latausportti ei kestä vauvan voimakuolaa. Myös ladattavat tabletit ja monet leikki-ikäisten lelut ovat arkipäivää, joten sähköisiä laitteita käytetään päivittäin.

– Viimeistään kolmevuotiaalle kannattaa ja voi opettaa, että pistorasiaan saa työntää vain töpselin, eli pistotulpan, Linja-aho korostaa.

– Modernit sähköasennukset ovat onneksi lapsiturvallisia, eikä pistorasian reikään saa enää tungettua sukkapuikkoa. Vanhemmissa, 1970-luvun asunnoissa ei välttämättä ole edes vikavirran­suojia saatikka turvasulkuja, hän huomauttaa.

Pistorasioiden turvasulkujen ansiosta “lapsi työnsi sukkapuikon pistorasiaan” -tyyppiset onnettomuudet ovat käytännössä loppuneet. Turvasulkuina toimivat pistorasian rei’issä näkyvät valkoiset kiilat. Pistorasioihin, joissa ei ole turvasulkua, kannattaa laittaa lapsisuojat taaperoiden varalta.

Kerro sähköstä kiinnostavasti

Miten sähköstä ja siihen liittyvistä vaaroista voi puhua ilman, että lapsi pelkää liikaa tai kokee aiheen liian vaikeaksi? Aluksi kannattaa kerrata itselleen sähkö­järjestelmän perusperiaatteet, jotta osaa vastata lapsen mahdollisiin kysymyksiin.

1. Ikätasoinen kieli:

– Pienelle voi sanoa, että sähkö on näkymätöntä energiaa, joka saa lampun loistamaan ja telkkarin toimimaan. Se voi kuitenkin satuttaa, jos koskee väärään paikkaan.

2. Konkreettisuus:

– Pistorasiaan ei saa koskea eikä työntää sinne sormia, leluja tai muita esineitä. – Sähköjohdon kanssa ei saa leikkiä: johtoja ei saa vetää, purra tai leikata, koska niissä kulkee sähkö. Jos johto rikkoutuu, sitä ei saa käyttää ja siitä täytyy ilmoittaa aikuiselle.

– Märät kädet eivät sovi yhteen sähkölaitteiden kanssa. Esimerkiksi kylpyhuoneessa ja keittiössä sähkö ja vesi eivät sovi yhteen.

Esimerkki arjesta on paras opettaja: näytä lapselle, että sammutat laitteet käytön jälkeen ja vedät pistokkeen irti seinästä varovasti.

Opeta myös hätätilanteiden toimintamalli

Lapsen pitää tietää, että hän kertoo heti aikuiselle, jos havaitsee jotain outoa, kuten kipinöitä, palaneen hajua tai rikkoutuneen johdon. – Aikuisen ei pidä suuttua, kun lapsi kertoo vahingosta. Muuten seuraavalla kerralla hän ei ehkä uskalla kertoa, Linja-aho huomauttaa.

 

Nuorten laitteet ja somehaasteet

Koululaisilla on käytössään läppäreitä, kännyköitä ja tabletteja. Lataamisen turvalliset säännöt kannattaa kerrata säännöllisesti:

• Älä lataa sängyssä tai pehmeän materiaalin päällä.
• Älä jätä laitteita valvomatta latauksen ajaksi.
• Seuraa, ettei johto kuumene liikaa.

Myös hygienia- ja kauneudenhoitolaitteiden kanssa (esim. sähköhammasharjat, hiustenkuivaajat) on syytä muistaa, että vesi ja sähkölaitteet eivät sovi yhteen. Varovaisuus ja huolellisuus on paikallaan myös keittiön kodinkoneiden kanssa.

Liikkuvammat nuoret ajavat sähköpotkulaudoilla ja -pyörillä. Akkuja ei pidä ladata ilman valvontaa, ei makuuhuoneessa eikä asunnon poistumistiellä.

Some- ja kaverihaasteet saattavat houkutella kokeilemaan vaarallisiakin ideoita. Kännykän akkua ei kannata purkaa tai väännellä – vuonna 2019 yhden rovaniemeläiskoulun evakuointi johtui akusta syttyneestä palosta.

Vuosina 2023–2024 kukaan ei onneksi kuollut sähkötapaturmissa, mutta Linja-aho muistuttaa, että Suomessa kuolee edelleen keskimäärin 1–2 nuorta vuosittain junan katolle kiipeämisen seurauksena. Sähköradalla ja junan lähistöllä on hengenvaarallista, sillä jännite on jopa satakertainen kodin pistorasiaan verrattuna. Sähkö voi myös niin sanotusti hypätä ajolangoista, joten pelkkä lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista.

Lyhyet ohjeet ikätasoiseen sähköturvallisuusopastukseen

Alle 5-vuotiaat:
– Keskity yksinkertaisiin sääntöihin: “Älä koske pistorasiaan.” – Voi käyttää kuvia tai leluja havainnollistamiseen.

5–10-vuotiaat:
– Selitä, miksi sähkö on vaarallista: “Sähkö voi antaa pahan sähköiskun.” – Keskustele kodin laitteista ja niiden turvallisesta käytöstä.

Yli 10-vuotiaat:
– Kerro, miten sähkö toimii. – Keskustele jatkojohtojen ja vikasuojien merkityksestä sekä rikkinäisten laitteiden vaaroista.

Toista ja vahvista:

Sähköturvallisuus vaatii säännöllistä kertausta. Muistuta säännöistä, kun lapsi käyttää sähkölaitteita tai kun kotona tehdään sähköön liittyviä töitä.