Millaisia sähkönkuluttajia datakeskukset ovat?
Sähkön hinta huolettaa monia kuluttajia. Samaan aikaan Suomeen nousee valtavia, mutta usein näkymättömiä sähkönkuluttajia: datakeskuksia. Moni miettii, mikä niiden rooli on tulevaisuuden sähkönkulutuksessa. Vaikka ne lisäävät sähkön kysyntää, niiden osuus energiamarkkinoilla on yllättävän monipuolinen, ja ne voivat tuoda mukanaan uusia ratkaisuja.
Kuva: Hyperco Oy
Datakeskukset herättävät kysymyksiä
On tosiasia, että datakeskukset ovat valtavia sähkönkäyttäjiä. Erityisesti tekoälyn käyttö kiihdyttää kulutusta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että uusi teollisuus voi kasvattaa sähkönkulutustamme jopa 60 terawattitunnilla vuosikymmenessä.
Esimerkkinä: Espoossa rakenteilla oleva Microsoftin 200 megawatin datakeskus kuluttanee laskennallisesti noin 1,66 tera-wattituntia sähköä vuodessa 95 %:n käyttöasteella. Tämä vastaa määrällisesti koko Turun kotitalouksien sähkönkulutusta vuodessa. Eli yhden suuren datakeskuksen sähköntarve vastaa keskisuuren suomalaiskaupungin kaikkien kotitalouksien sähkönkulutusta yhteensä.
Kysyntä luo myös uutta, edullista sähköä
Datakeskusten sähkön tarve on jatkuva – 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä tekee niistä ihanteellisia suurasiakkaita uusien energiantuottajien silmissä. Datakeskukset solmivat pitkäaikaisia sähkösopimuksia tuulivoiman käyttämisestä.
Tämä ostolupaus on ratkaiseva tekijä, joka varmistaa rahoituksen uusille puhtaille voimaloille. Datakeskusten vakaa kysyntä siis vauhdittaa uuden sähkön tuotantoa, mikä auttaa pitkällä aikavälillä pitämään sähkön tukkuhinnan vakaana ja edullisempana.
Entä kun tuuli ei puhalla?
On totta, että kun sähköntuotanto perustuu tuuleen, hinnanvaihtelut lisääntyvät. Kuluttajia huolettaa perustellusti, että datakeskusten joustamaton kulutus siirtää joustopaineen ja hintapiikit kotitalouksille tyyninä hetkinä.
Tähän on kuitenkin kaksi ratkaisua, joista toinen on sinun käsissäsi:
1. Järjestelmäratkaisut:
Datakeskusten varavoimakapasiteetti (akut ja generaattorit) voidaan tulevaisuudessa kytkeä tukemaan sähköverkkoa kalliina hetkinä. Lisäksi Fingrid kannustaa suuria kuluttajia käyttämään sähköä joustavammin.
2. Oma varautuminen:
Lyhyellä aikavälillä paras tapa varautua hintapiikkeihin on siirtää omaa kulutusta. Ajoittamalla esimerkiksi sähköauton latausta tai lämmitystä edullisille, tuulisille tunneille suojaudut kalliilta tunneilta ja samalla osallistut sähköjärjestelmän tasapainottamiseen. Datakeskusten myötä jokainen kuluttaja on omalta osaltaan osa ratkaisua.
Datakeskus maksaa takaisin: sähkönkulutus saattaa lämmittää kotisi
Valtava sähkönkulutus tuottaa väistämättä suuren määrän lämpöä. Tämä haaste voidaan kääntää mahdollisuudeksi. Kun lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, se vähentää tarvetta käyttää muita energianlähteitä.
Haasteesta ratkaisuksi
Vaikka datakeskukset ovat sähkönkulutuksessa suuri haaste, ne ovat samalla osa ratkaisua.
Ne kiihdyttävät siirtymää puhtaaseen tuotantoon ja tarjoavat mahdollisuuksia hukkalämmön hyödyntämiseen.
Lisääntynyt uusiutuvan energian tarjonta yhdessä tulevaisuuden joustavien datakeskusten kanssa vakauttavat sähkön tukkuhintaa. Älykkäällä suunnittelulla ja omaa kulutusta ohjaamalla Suomi voi kääntää tämän teollisen kasvun pitkän aikavälin hyödyksi kuluttajille.
Datakeskusinvestoinnit Suomessa paikkakunnittain. Kartta on suuntaa antava. Lähde: EK 8.10.25
Datakeskuksia on rakenteilla myös KSOY:n toiminta-alueella
KSOY:n alueella on rakenteilla ja suunnittelussa muutamia isoja datakeskuksia.
- Googlen 7. datakeskus, Hamina
- Hyperco, Kouvola
- Nova Complex, Loviisa
- Fortumin datakeskusvaraus, Orimattila
Suurimmat datakeskukset liittyvät suoraan Fingrdin kantaverkkoon, kertoo Esa Niemelä Käyttö ja kumppanuudet -yksiköstä. Kymenlaakson Sähköverkko toimittaa keskusten rakennusvaiheessa työmaa-aikaisen sähkön ja joihinkin kohteisiin mahdollisesti pysyvän varaliittymän. Pienemissä datakeskushankkeissa voimme toimittaa myös varsinaisen sähköliittymän.
Datakeskuksien vaikutus meidän sähköverkkoomme on riippuvainen siitä, mihin keskus sijoittuu ja mitä kautta sähkö kulkee, Niemelä sanoo. Jos sähköliittymän toimittaa Kymenlaakson Sähköverkko, sillä on vaikutusta myös verkon kapasiteettiin, kertoo Niemelä. Tarvittaessa verkkoa vahvistetaan asiakastarpeiden mukaan.
Aina kun suuri sähkönkäyttäjä liittyy verkkoon, se edellyttää sähköverkon tilan tarkastelua ja mahdollisesti verkon kehittämistä, mistä voi aiheutua yhtiölle investointikustannuksia. Toisaalta saamme datakeskuksista ja muista suurista teollisuuden toimijoista myös tuottoa mm. liittymä- ja verkkopalvelumaksuina. Sähköverkon kehittämisen tarpeiden laajuus riippuu monista tekijöistä, mm. sijainnista ja ympäröivästä verkosta. Samalla saamme kuitenkin sähköverkot entistä tehokkaampaan käyttöön, ja se voi pitkällä aikavälillä hillitä verkkopalvelumaksujen nostopainetta.
Esa Niemelä myös muistuttaa, että kun alueelle syntyy uutta teollisuutta ja yhteiskunnan infraa kehitetään, niin se yleensä houkuttelee lisää toimijoita alueelle. Tämä on taas kuntien ja toiminta-alueidemme elinvoiman kannalta erinomainen asia.