Kotiakkujen käyttö yleistyy koko ajan, etenkin aurinkosähköjärjestelmien yhteydessä. Akulla voi olla monta käyttötarkoitusta. Niistä yksi on varavoiman saanti sähkökatkon aikana.
– Kotiakkuja voidaan hyödyntää periaatteessa ainakin viidellä tavalla. Aurinkosähköä käytettäessä akkuihin voidaan varastoida ylijäämäenergiaa myöhempää käyttöä varten. Pörssisähköä käytettäessä akkuun puolestaan voidaan varastoida sähköä hinnan ollessa edullinen ja käyttää sitä kodin sähkönkulutukseen kalliimpien hintojen vallitessa. Akkua on mahdollista hyödyntää myös sähkönkulutuksen tehohuippujen madaltamiseen ja varavoimakäyttöön sähkökatkon sattuessa. Kotitalous voi myös osallistua niin sanotun virtuaalivoimalan kautta reservimarkkinoille, kertoo asiantuntija Teemu Kettunen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivasta.
Kotiakku tai useamman akun muodostama akusto hankitaan usein aurinkopaneelien yhteydessä. Akku voidaan hankkia myös jo olemassa olevaan järjestelmään varustamalla tämä akun hyödyntämisen mahdollistavalla invertterillä.
Laitevalmistajien ja -toimittajien määrä ja kirjo markkinoilla ovat suuret. Asennusliikkeitä, akkujen ominaisuuksia, luotettavuutta ja takuuaikaa kannattaakin vertailla. Akkujen hinnat vaihtelevat ominaisuuksien ja kapasiteetin mukaan: noin 10 kWh:n kotiakun hinta asennuksineen maksaa yleensä 5 000 – 8 000 euroa.
Huolellinen kartoittaminen kannattaa
– Kotiakusto mitoitetaan aurinkosähkön tuotannon ja kiinteistön sähkönkäytön perusteella. Kartoituksessa on hyvä huomioida myös mahdolliset sähkönkäytön muutokset, eli onko suunnitelmissa vaikkapa sähköauton hankinta, kertoo Kettunen.
Teknisesti hyvä akusto toimii aurinkosähköjärjestelmän kanssa täysin automaattisesti. Se oppii asukkaiden sähkönkäytön sekä aurinkopaneelien tyypillisen tuoton. Akut perustuvat nykyisin litiumioniteknologiaan, joten niiden käyttöikä sekä virran varaus- ja luovutuskyky ovat aiempia lyijyakkuja paremmat.
Akusto sijoitetaan kuiviin sisätiloihin. Kiinnitys tehdään mallista riippuen seinään tai lattialle seinän viereen. Akut vaativat melko vähän tilaa – niiden leveys ja syvyys ovat harvemmin yli 50 cm.
Varavoima tuo turvaa
– Kotitaloudet voivat kotiakun turvin varmistaa, että kodin tärkeimmät toiminnot, kuten lämmitys, kylmäkalusteet tai terveydenhuoltoon liittyvät laitteet, jatkavat toimintaansa sähkökatkoista huolimatta. Antaa mielenrauhaa, kun tietää, että marjat ja riistaliha säilyvät pakastimessa tai lämmityksen kiertovesipumput pysyvät toiminnassa, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen asiantuntija Matti Orrberg.
Varavoimamahdollisuus on tärkeä alueilla, joilla sähkökatkot ovat yleisiä, kuten tietyillä haja-asutusalueilla.
– Sähkökatkokartasta ovat havaittavissa tuulisten päivien aiheuttamat poikkeamat katkojen määrässä. Tämä kertoo siitä, että sähkökatkot ja viat painottuvat yleensä ilmajohdoilla rakennettuihin vanhoihin – käytännössä maaseudun – verkkoihin.
Kotiakku voidaan nykyisen ohjausteknologian avulla ohjelmoida siten, että akussa on aina kapasiteettia sähkökatkoja varten. Asukas voi myös valita, mitä laitteita varavoimalla käytetään katkon aikana.
– Varavoimatilanteen ohjaus voi olla täysin automaattinen tai käsikäyttöinen tai jotakin niiden väliltä. Kodin sähköistyksen toteutustapa voi vaikuttaa olennaisesti siihen, miten helposti varavoimatilanne saadaan kohdennettua tietyille laitteille niin, etteivät toissijaiset sähkölaitteet vie turhaan energiaa, kertoo Orrberg.
– Osaratkaisuja voidaan tehdä esimerkiksi siten, että sähkölaitteiden syöttö otetaan suoraan kotiakkujärjestelmän invertterin varavoimaliittimiltä. Toinen mahdollisuus on, että sähkökeskuksella ryhmitellään varavoimaan liitettävät laitteet erilleen ja akku kytketään vaihtoehtoisesti käytettäväksi teholähteeksi.
Akkukapasiteetin tarve yksilöllistä
Kotiakun kapasiteetin tarve riippuu paljon varmennettavasta sähkökuormasta.
– Halutaanko varmistaa koko koti lämmityksineen vai vain yksi pakastin, jota käyttää kesähelteilläkin monta päivää 5 kWh:n akulla? Kylmimmillä keleillä koko sähkölämmitteisen talon peruslämpö ja muut tärkeät kuormat voivat tarvita helposti 50 kWh päivässä, sanoo Orrberg.
Pitkien, useampien päivien sähkökatkojen aikana normaali kotiakun kapasiteetti ei vielä riitä korvaamaan aggregaattia tai vastaavaa energialähdettä. Valtaosa Suomen sähkökatkoista on kuitenkin alle neljän tunnin mittaisia, joten niihin pystytään varautumaan melko hyvin kotiakkujen avulla. Kannattaa aina varmistaa laitetoimittajalta tai asennusliikkeeltä, miten ja kuinka kauan akku toimii katkon aikana.
Asennukset ammattilaisilla
– Yleensä kotiakkujärjestelmät halutaan toteuttaa siten, että ne voivat syöttää sähköä turvallisesti jakeluverkkoon päin esimerkiksi myytäessä akun ylijäämäsähköä. Järjestelmät tulee silloin aina hyväksyttää verkkoyhtiöllä. Verkkoon syötön mahdollisuuden vuoksi akkujärjestelmässä tulee olla automaattiset suojaustoiminnot.
Virheelliset kotiakkujen asennukset voivat aiheuttaa vaaratilanteita.
– Pahimmillaan väärällä kytkennällä syötetään akkusähköä vikaantuneen jakeluverkon puolelle asti. On siis ehdottoman tärkeää käyttää osaavia ammattilaisia näissä toteutuksissa, opastaa Orrberg.
Ohjeita kotiakuston mitoitukseen:
- alle 15 000 kWh:n vuosikulutus: akun kapasiteetti 14 kWh
- 15 000 – 20 000 kWh/vuosi: akun kapasiteetti 21 kWh
- yli 20 000 kWh/vuosi: akun kapasiteetti 28 kWh
Lähde: Elisa Kotiakku
- alle 10 000 kWh:n vuosikulutus: akun kapasiteetti 7,1 kWh
- 10 000 – 15 000 kWh/vuosi: akun kapasiteetti 10,7 kWh
- 15 000 – 20 000 kWh/vuosi: akun kapasiteetti 14,2 kWh
Lähde: Ralos Oy
(Huom! Akkujen mitoitusohjeiden periaatteet voivat vaihdella merkittävästi sen mukaan, mitkä akkujärjestelmän käyttömahdollisuudet tarkastelussa huomioidaan.)