Miksi verkkopalvelumaksu on välttämätön? Näin sähköverkko turvaa arjen ja tulevaisuuden

Sähköverkkotoiminta on luonnollinen monopoli. Toimintaa valvoo Energiavirasto, joka määrittelee yhtiöille sallitun liikevaihdon. Verkkopalvelumaksu perustuu verkon ylläpidon ja kehittämisen todellisiin kustannuksiin sekä valvottuun tuottoon.

”Valvontamalli on lahjomaton: se palkitsee tehokkuudesta, mutta rankaisee laadun heikkenemisestä. Jos yhtiö kerää liikaa rahaa, se on palautettava asiakkaille”, Lehto kuvailee.

Mitä tapahtuisi, jos sähköverkkoon ei enää investoitaisi?

Vastaus löytyy verkon muuttuneesta luonteesta. Sähköverkko rakennettiin aikoinaan yksisuuntaiseksi: virta kulki suurilta voimalaitoksilta koteihin. Nyt liikenne on kaksisuuntaista ja kulutuspiikit rajuja. Ilman vahvistuksia vanha verkko ei fyysisesti kestäisi sähköautojen lataustehoja tai aurinkopaneelien syöttämää sähköä, vaan sulakkeet paukkuisivat.

Ina Lehto näkee investointien loppumisessa muitakin uhkia.

– Elintasomme jämähtäisi. Toinen riski on osaajien katoaminen. Samat ammattilaiset rakentavat verkkoa ja korjaavat myrskyvaurioita. Ilman investointeja meillä ei ole riittävästi tekijöitä kriisitilanteissa. Pidemmällä aikavälillä korjausvelka kasvaa ja verkko rapistuu, mikä lisää vikaherkkyyttä.

Kun pimeys yllättää

Vuosien 2010–2011 myrskyt jättivät pahimmillaan puoli miljoonaa suomalaista ilman sähköä. Tämä käynnisti historiallisen investointiaallon. Vaikutus näkyi joulukuussa 2025, kun Hannes-myrsky katkaisi sähköt enää 190 000 taloudelta. Suunta on oikea, mutta työ on kesken.

Ina Lehdolle sähkön merkitys konkretisoitui vuosia sitten esikoisen äitiyslomalla. Mittarivaihdon vuoksi ilmoitettu lyhyt sähkökatko oli arjen hulinassa unohtunut, kunnes kerrostalokoti pimeni täysin.

– Kaivoin retkeilyvarusteista otsalampun, jotta näin vaihtaa vauvalle vaipan pimeässä kylpyhuoneessa. Siinä hetkessä tajusin, että vaikka tämä puolituntinen on vain pieni harmi, pidempi katko tekisi arjesta heti selviytymistä.

Vaikka kokemus on mitätön verrattuna Hannes-myrskyn päiviä kestäneeseen piinaan, se jätti Lehtoon pysyvän jäljen: kunnioituksen sitä kohtaan, että valot ylipäätään syttyvät.

Pienissä valinnoissa piilee koko Suomen mahdollisuus

Puhdas siirtymä on Suomelle suuri mahdollisuus. Kun sähköverkkomme on vahva ja säädösympäristö ennustettava, se houkuttelee maahan teollisia investointeja, työtä ja hyvinvointia.

– Verkon on oltava valmis ja mahdollistettava nämä investoinnit, jotta ne mahtuvat mukaan, Lehto painottaa.

Hän muistuttaa, ettei energiamurros ole yksi pamahdus, vaan ketju pieniä päätöksiä. Jokainen sähköauto tai lämpöpumppu on osa muutosta. Kehitys antaa kuluttajalle myös valtaa: vielä kymmenen vuotta sitten sähköä laskutettiin arvioiden perusteella, mutta nyt omaa kulutusta voi ohjata 15 minuutin tarkkuudella.

Kun seuraavan kerran katsot sähkölaskusi siirtomaksua, kyse on investoinnista konkreettiseen tekniikkaan. Euroilla uusitaan sähköasemia, lisätään säävarmaa kaapelointia ja rakennetaan automaatiota, joka palauttaa sähköt vikatilanteissa nopeasti.

Ina Lehdolla on maksun luonteeseen yksinkertainen tulkinta: kyse on käytettävyydestä.

– Maksu ei synny pelkästään siirretyistä kilowattitunneista. Asiakas maksaa siitä, että sähköä on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitsee. Hintaan sisältyy se, että verkkoa huolletaan, viat korjataan ja joku päivystää sähkönjakelua vuorokauden ympäri, Lehto summaa.

Investoinnit sähköverkkoon tuovat toimitusvarmuutta ja alueellista elinvoimaa

Kymenlaakson Sähköverkko investoi vuonna 2026 noin 30 miljoonaa euroa sähköverkon kehittämiseen ja ylläpitoon. Hankkeiden toteutusta ohjaavat sekä vuoteen 2036 asti ulottuva kehittämissuunnitelma että alueen sähkön käytön lisääntyvät tarpeet.

Verkon toimitusvarmuutta parannetaan maakaapeloinnilla, verkostoautomaatiolla sekä ilmajohtojen siirtämisellä metsistä teiden varsille. Hankkeiden painopiste on siirtymässä taajamista haja-asutusalueille. Sähkön toimitusvarmuutta parantavia, ja siten suoraan asiakkaille näkyviä, hankkeita toteutetaan mm. Haminassa ja Kotkassa. Haminan alueen investointien kokonaisarvo on yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Kotkassa puolestaan uudistetaan mm. Haapasaareen kulkeva merikaapeli, kertoo käyttö ja kumppanuudet yksikön päällikkö Esa Niemelä. ”Toimitusvarmuushankkeet vähentävät asiakkaiden sähkökatkoja ja samalla ne parantavat yhteiskunnan huoltovarmuutta.”

Vuosittain toteutamme lisäksi alueellisesti merkittäviä sähköasema- ja voimajohtohankkeita yhteistyössä kumppaniverkostomme kanssa. Hankkeilla työllistämme mm. maanrakennuksen, sähköasennuksen ja suunnittelun ammattilaisia. Investoinnit jatkuvat vuosia, ja se takaa myös yrittäjille jatkuvuutta, sanoo Esa Niemelä.

Yksi lähivuosien merkittävimmistä investoinneista on uusien sähkömittareiden asennus. Kaikki asiakkaamme saavat vuosien 2024–2027 aikana uudet älykkäät sähkömittarit, jotka mahdollistavat asiakkaiden osallistumisen sähkömarkkinoille uudella tavalla. Uusi Oma KSOY -palvelumme tukee uusia mittareiden ominaisuuksia erinomaisesti, ja nämä kaksi palvelua tuovat asiakkaille monipuolisia mahdollisuuksia mm. sähkön kuormanohjaukseen eli sähkön käytön ajastamiseen, Niemelä kertoo. Uusia mittareita on jo vaihdettu jo noin 60 000 kappaletta.

Investoinnit sähköverkkoon mahdollistavat osaltaan alueellista kehitystä

Suurjännitteistä jakeluverkkoa kehitetään uusien kulutus- ja tuotantohankkeiden tarpeiden mukaisesti sekä verkon kunnon perusteella. Osa vanhimmista suurjännitejohdoista uusitaan ikänsä puolesta. Tällä hetkellä käynnissä on mm. Kymi-Vehkalahti-Keltakallio -voimajohdon uudistaminen, jossa nämä molemmat kehitystarpeet yhdistyvät. Uudistus mahdollistaa yhteiskunnan sähköistymistä sekä Keltakallion teollisuusalueen merkittävien teollisuusinvestointien