Ilmalämpöpumppuja on ollut suomalaiskodeissa jo yli 30 vuotta, mutta milloin laite alkaa olla ”ikääntynyt”? Asiantuntija avaa, miten pumppujen kehitys, huolto ja käyttöikä vaikuttavat energiatehokkuuteen – ja milloin vaihto uuteen on järkevä ratkaisu.

Ilmalämpöpumppuja on myyty Suomeen noin 1,5 miljoonaa kappaletta 30 vuoden aikana. Niistä on kertynyt valtavasti käyttökokemusta useilta vuosikymmeniltä. Pääsääntöisesti kokemukset ovat yllättäneet positiivisuudellaan. Kun pumppua opitaan käyttämään oikein, laitteet todella säästävät energiaa, tasoittavat huonelämpötiloja, tehostavat puu-uunien lämmityskäyttöä ja puhdistavat sisäilmaa. Jäähdytystoiminto on monena kesänä ollut suorastaan korvaamaton.
Ilmalämpöpumput ovat osoittautuneet myös kestäviksi. Tyypilliseksi käyttöiäksi on vakiintunut noin 15 vuotta, mutta pidempäänkin palvelleita laitteita löytyy. Pumppu ei juurikaan menetä alkuperäistä tehokkuuttaan, jos se pidetään kunnossa ja puhtaana. Puhdistaminen tarkoittaa säännöllistä suodattimien puhdistamista esimerkiksi imuroimalla 2–4 viikon välein. Lisäksi muutaman kerran laitteen elinkaaren aikana sisäyksikön kenno ja puhallin tulee pesettää huoltoyrityksellä.
Jos pumppu menettää tehoaan eli ei enää lämmitä tai viilennä entiseen tapaan puhdistuksista ja pesuista huolimatta, laite on vikaantunut tai vikaantumassa. Oireina voi olla esimerkiksi puhaltimen ääniongelmia, kylmäainevuoto tai muita toimintahäiriöitä, jotka on korjattava. Esimerkiksi kylmäainepiiriin syntynyt vuoto tulee paikallistaa ja korjata, eikä vain siirtää korjausta lisäämällä kylmäainetta. Jos pumpulla on jo paljon ikää, voi olla tarkoituksenmukaista vaihtaa laite uuteen. Vaihtoa puoltavat myös uusien pumppujen paremmat pakkasominaisuudet sekä nykyaikainen automaatio ja etäkäyttömahdollisuudet.
Tietääkseni ensimmäinen ilmalämpöpumppu asennettiin Suomeen vuonna 1992 – sattumoisin omaan talooni. Ilmalämpöpumppu on ollut tehokas laite alusta alkaen sen pääasiallisilla toimintalämpötiloilla, noin +10 asteesta −10 asteeseen. Vielä 1990–2000-luvuilla kuitenkin suositeltiin, ettei ilmalämpöpumppua käytettäisi alle −15 asteen pakkasilla.
2010–2020-lukujen mallit ovat kehittyneet merkittävästi kylmien pakkaskelien osalta. Niillä saavutetaan säästöjä vielä −25–−35 asteen pakkasissa. Valtaosa tuotemerkeistä suosittelee, ettei pumppua kannata – eikä edes saa – sammuttaa kovimmillakaan pakkasilla.

Vastaajana: Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU, www.sulpu.fi sähköposti: jussi.hirvonen@sulpu.fi puhelin: 050 500 2751