Palapeli tekee hyvää aivoille – myös diginä
Palapelien kokoaminen on rentouttavaa puuhaa, joka samalla aktivoi aivoja monipuolisesti. Se kehittää keskittymiskykyä, hahmotusta ja loogista ajattelua. Sähköiset palapelit puolestaan tarjoavat saman hyödyn kompaktissa muodossa – missä ja milloin tahansa.
Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen liputtaa vahvasti palapelien tekemisen puolesta. Palapelien tekeminen kehittää loogista ajattelua, käden ja silmän yhteistyötä sekä kolmiulotteista hahmottamiskykyä. – Palapelien parissa mieli keskittyy vain käsillä olevaan tehtävään, jolloin stressi vähenee ja keskittyminen paranee. Erityisen hyödyllistä palapelin tekeminen on henkilöille, joiden aistit tai motoriset taidot ovat heikentyneet esimerkiksi muistisairauden vuoksi, Heiskanen kertoo.
Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen kannustaa pitämään aivoista huolta kaikenikäisenä.
Hän suosittelee aloittamaan pienellä käsijumpalla, jotta kokoamisesta saa täyden hyödyn irti. Myös ympäristöllä on väliä: rauhallinen tila ilman taustamelua ja hyvä valaistus parantavat kokemusta. Palapelit tarjoavat myös mainion mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
– Palapelin ympärillä viriää aina keskustelua, ja sosiaalinen hetki on tärkeä voimavara jokaiselle, miettii Heiskanen.
– Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa etenkin tietokoneen ruutuun tuijottelua vaativan työpäivän jälkeen. Siinä voi käyttää erilaisia aivoalueita ja kehon eri osia.
Entä sähköiset palapelit?
Jos kodin pöytätila on kortilla, sähköiset palapelit ovat kätevä vaihtoehto. Niiden laaja valikoima ja säädettävä vaikeustaso tarjoavat monipuolista ajanvietettä esimerkiksi matkoilla tai sateisina päivinä mökillä.
– Vaikka tarkkaa tutkimustietoa sähköisten ja perinteisten palapelien eroista ei juuri ole, hyödyt ovat todennäköisesti samansuuntaiset. Yhdessä kokoaminen on ehkä sähköisissä palapeleissä vaikeampaa, mutta niillä on varmasti oma paikkansa. Sähköiset versiot kulkevat helposti mukana älylaitteessa, mutta niiden parissa kannattaa pitää taukoja silmien ja kehon hyvinvoinnin vuoksi, Heiskanen huomauttaa.
Aivoterveyden ylläpitäminen on kokonaisvaltaista
On tärkeää pitää aivoterveydestä huolta läpi elämän. Pelkkä palapeli ei riitä, vaan tarvitaan aivojen monipuolista aktivointia. Tärkeitä ovat myös terveellinen ravinto, liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien hallinta.
Vuosittain noin 600 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin työikäisinä.
– Töissä on tärkeää vetää rajat valtavalle tietotulvalle, joka voi helposti uuvuttaa. Oman työn aikataulutus ja tiettyjen aikojen rauhoittaminen eri tehtävien tekemiseen auttavat hallitsemaan keskeytyksiä ja jaksamaan paremmin. On hyvä erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Jos muisti on valmiiksi kuormittunut, sen tukeminen esimerkiksi muistilappujen avulla on suotavaa, vaikkei niiden käyttöä aina suositellakaan, kannustaa Heiskanen.
Mikäli omat tai läheisen aivoterveysasiat mietityttävät, voit olla yhteydessä Muistiliiton ylläpitämään Muistineuvo-tukipuhelimeen.
Saat tietoa muun muassa aivoterveyden edistämisen keinoista, muistin huollosta, muistisairauksista jne. Vastaajina toimivat muistialan ammattilaiset ja asiantuntijat ympäri Suomen.