Siirry sisältöön
Hae sivustolta
Vapaalla

Miksi Suomi on maailman onnellisin maa? Tutkija Jennifer De Paola avaa suomalaisen onnen salaisuuksia

14.5.2026

Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo yhdeksän kertaa peräkkäin. Onnellisuustutkija Jennifer De Paolan mukaan suomalaisen onnen taustalla ovat toimiva arki, luonto, luottamus ja mahdollisuus hyvään elämään myös tavallisina tiistaina.

Helsingin yliopiston tutkija Jennifer De Paola on tutkinut suomalaista onnea vuodesta 2018. Väitöskirja valmistui vuonna 2022, ja samana vuonna tapahtui muutakin merkittävää.

– Minusta tuli Suomen kansalainen, kertoo De Paola, joka muutti Italiasta Suomeen jo vuonna 2011

De Paolan mukaan suomalaiset ovat aina ottaneet maailman onnellisuusraportin paalupaikan vastaan ristiriitaisin tuntein. Toisen koulukunnan mukaan ykkössija on juhlimisen paikka: torille!

– Toinen ryhmä on skeptisempi ja katsoo, että raportin havainnot ovat jotenkin pielessä. He eivät näe yhteyttä raportin ja oman elämänsä välillä.

De Paolan mukaan liki vuosikymmenen mittainen ”onnellisuusparaati” on kuitenkin tehnyt myyräntyötä suomalaisten alitajunnassa. Ulkomaille matkustaessa suomalaisilta kysytään usein, miksi Suomi on onnellisin maa, ja kohta sulkeutuneinkin suomalaisturisti jo kehuu kotimaataan kuin paraskin matkailumainos.

– Kun koko maailma toitottaa tätä asiaa, alkaa moni suomalainenkin pikkuhiljaa uskoa.

Mene metsään!

Moni sinivalkoisen onnen rakennuspalikoista voi kuulostaa eksoottiselta tai jopa mystiseltä. Henkilökohtainen luontosuhde – tai saunasuhde – ovat kuitenkin todellisia voimavaratekijöitä monelle suomalaiselle, uskoo tutkija.

– Esimerkiksi suomalainen saunakulttuuri on niin hieno juttu, että se pitää ehdottomasti jakaa koko maailman kanssa.
Sekin on mahdollista, että suomalainen kansanluonne on nyrjähtänyt pari piirua rennompaan ja positiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi Euroviisuista on tullut vain yksi voitto, mutta suomalaiset ovat silti saaneet päähänsä, että Suomi on Euroviisujen suurvalta, jota koko manner seuraa.

– Euroviisujen noste on minusta hyvin symbolinen ja merkittävä ilmiö, arvioi De Paola.

– Suomalaiset näkevät itsensä uudessa valossa, uudesta näkökulmasta.

Kirja työn alla

Tutkijalle onnellisuusputkella on myös työllistävä vaikutus. Brittiläinen huippukustantamo Bloomsbury on tilannut De Paolalta kirjan suomalaisten onnellisuudesta.

– Saan kirjan valmiiksi tänä vuonna, paljastaa De Paola.
Ison osan kirjassa saa suomalaisen arjen avaaminen. – Jo pelkästään sana ”arki” on hieno, eikä sille löydy tarkkaa vastinetta monestakaan kielestä, De Paola toteaa.
Tutkijan mukaan suomalainen onni on pienissä arjen hetkissä: täkäläinen onnellisuus on harvoin räiskyvää ja riehakasta, mutta hyvin konkreettista se on. Lämmintä vettä hanasta, bussi ajallaan pysäkillä.

– Arki on toimivaa ja elämänmakuista. Elämä tapahtuu maanantaista sunnuntaihin, eikä vain lauantaista sunnuntaihin, De Paola kuvailee.

Tylsää tiistaita voi piristää aloittamalla vaikka uuden harrastuksen: menenkö kitarakurssille vai opettelenko tekemään sushia? – Tämäkin on suomalainen erikoisuus. Monessa muussa maassa ei ole samanlaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

Myrskypilviä horisontissa

Onnellisuustutkija on myös huolissaan. Hänen tuorein tutkimuksensa keskittyy teini-ikäisiin, joiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Moni nuori voi pahoin samaan aikaan, kun terveydenhuollon määrärahoja leikataan.

– Hyvinvointivaltio on vaarassa, De Paola toteaa. Hänen mukaansa suomalaisen yhteiskunnan saumat irvistävät jo pahasti useammasta kohtaa. De Paola toimii myös psykologina, joten ongelmavyyhti on hänelle valitettavan tuttu vastaanottotyöstä.

– Kansalaisten hyvinvointia pitää tukea nykyistä paremmin. Tähän työhön pitäisi saada resursseja.

Suomalaiset ovat kuitenkin sitkeitä – ja täynnä yllätyksiä. Esimerkiksi se, että J. R. R. Tolkien pohjasi haltiakielensä suomen kieleen, on aikamoinen jymypaukku. – Harva maailmalla tietää tästä mitään, eivätkä suomalaiset ole siitä juuri meteliä pitäneet, tutkija naurahtaa.

Älyvalaistus tuo tunnelmaa ja säästöä – neljä vinkkiä syksyn kodin valaistukseen

Oikein suunniteltu valaistus lisää asumismukavuutta, tukee vuorokausirytmiä ja voi pienentää energiankulutusta. Näillä asiantuntijan vinkeillä luot kotiin lämpimän syystunnelman ja toimivan valaistuksen jokaiseen hetkeen.
Kotona

Makita DUB186 testissä – riittääkö pieni akkukäyttöinen lehtipuhallin kotipihaan?

Akkukäyttöiset lehtipuhaltimet ovat yleistyneet nopeasti kotipihoissa. Testasimme Makita DUB186 -lehtipuhallinta terassilla, kivetyksellä ja nurmikolla. Kevyt laite yllätti erityisesti helppokäyttöisyydellään.
Vapaalla

Sarjakuvia, poneja ja uusia unelmia – taiteilijapariskunta löysi kotinsa Sippolasta

Milla ja Karri Laitinen rakentavat Kouvolan seudulla poikkeuksellista arkea. Päivät kuluvat sarjakuvien, hevosten ja tapahtumien järjestämisen parissa.
Asiakkaana

Mikä puulaji olisi paras puulämmitykseen?

Koivu on suosittu puulaji klapikaupassa, mutta energialähteenä muut puulajit voivat olla edullisempia. Katso vinkkejä polttopuun ostajalle
Energiaa säästämässä

Paperisista sähkönjakelun keskeytysilmoituksista luovutaan 1.10.2026

Ilmoitamme suunnitelluista sähkönjakelun työkeskeytyksistä lokakuun alusta lähtien vain sähköisesti.
Verkossa

Miten sulake toimii? Näin pieni laite suojaa kotiasi sähköpaloilta

Sulake on yksi kodin tärkeimmistä turvalaitteista. Se katkaisee sähkön automaattisesti vaaratilanteissa ja suojaa sähköjohtoja ylikuormitukselta. Lue, miten sulake toimii ja mitä tehdä, jos se palaa toistuvasti.
Kotona

Hyvä kysymys: Kannattaako ilmanvaihtoa pienentää sähkön säästämiseksi?

Ilmanvaihdon oikea käyttö voi säästää energiaa ja parantaa asumismukavuutta. Asiantuntijan mukaan ilmanvaihtokonetta voi säätää tilanteen mukaan, mutta kokonaan sitä ei yleensä kannata sammuttaa.
Energiaa säästämässä

Herkuttele sienillä uudella tavalla

Sienistä voi tehdä muutakin kuin keittoa ja piiraita. Yllätä uusilla resepteillä ja herkuttele metsän antimilla.
Kotona

Tuulivoima, datakeskukset ja vetytalous – energiamurroksen seuraava vaihe

Uusiutuva energia tarvitsee rinnalleen joustoa ja teollisia investointeja. Tuulivoiman tulevaisuus kytkeytyy vahvasti data- ja vetytalouteen.
Verkossa

© Kymenlaakson Sähkö Oy | Kymenlaakson Sähköverkko Oy | Yhdystie 7, PL 9, 47201 Elimäki