Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi jo yhdeksän kertaa peräkkäin. Onnellisuustutkija Jennifer De Paolan mukaan suomalaisen onnen taustalla ovat toimiva arki, luonto, luottamus ja mahdollisuus hyvään elämään myös tavallisina tiistaina.

Helsingin yliopiston tutkija Jennifer De Paola on tutkinut suomalaista onnea vuodesta 2018. Väitöskirja valmistui vuonna 2022, ja samana vuonna tapahtui muutakin merkittävää.
– Minusta tuli Suomen kansalainen, kertoo De Paola, joka muutti Italiasta Suomeen jo vuonna 2011
De Paolan mukaan suomalaiset ovat aina ottaneet maailman onnellisuusraportin paalupaikan vastaan ristiriitaisin tuntein. Toisen koulukunnan mukaan ykkössija on juhlimisen paikka: torille!
– Toinen ryhmä on skeptisempi ja katsoo, että raportin havainnot ovat jotenkin pielessä. He eivät näe yhteyttä raportin ja oman elämänsä välillä.
De Paolan mukaan liki vuosikymmenen mittainen ”onnellisuusparaati” on kuitenkin tehnyt myyräntyötä suomalaisten alitajunnassa. Ulkomaille matkustaessa suomalaisilta kysytään usein, miksi Suomi on onnellisin maa, ja kohta sulkeutuneinkin suomalaisturisti jo kehuu kotimaataan kuin paraskin matkailumainos.
– Kun koko maailma toitottaa tätä asiaa, alkaa moni suomalainenkin pikkuhiljaa uskoa.
Moni sinivalkoisen onnen rakennuspalikoista voi kuulostaa eksoottiselta tai jopa mystiseltä. Henkilökohtainen luontosuhde – tai saunasuhde – ovat kuitenkin todellisia voimavaratekijöitä monelle suomalaiselle, uskoo tutkija.
– Esimerkiksi suomalainen saunakulttuuri on niin hieno juttu, että se pitää ehdottomasti jakaa koko maailman kanssa.
Sekin on mahdollista, että suomalainen kansanluonne on nyrjähtänyt pari piirua rennompaan ja positiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi Euroviisuista on tullut vain yksi voitto, mutta suomalaiset ovat silti saaneet päähänsä, että Suomi on Euroviisujen suurvalta, jota koko manner seuraa.
– Euroviisujen noste on minusta hyvin symbolinen ja merkittävä ilmiö, arvioi De Paola.
– Suomalaiset näkevät itsensä uudessa valossa, uudesta näkökulmasta.
Tutkijalle onnellisuusputkella on myös työllistävä vaikutus. Brittiläinen huippukustantamo Bloomsbury on tilannut De Paolalta kirjan suomalaisten onnellisuudesta.
– Saan kirjan valmiiksi tänä vuonna, paljastaa De Paola.
Ison osan kirjassa saa suomalaisen arjen avaaminen. – Jo pelkästään sana ”arki” on hieno, eikä sille löydy tarkkaa vastinetta monestakaan kielestä, De Paola toteaa.
Tutkijan mukaan suomalainen onni on pienissä arjen hetkissä: täkäläinen onnellisuus on harvoin räiskyvää ja riehakasta, mutta hyvin konkreettista se on. Lämmintä vettä hanasta, bussi ajallaan pysäkillä.
– Arki on toimivaa ja elämänmakuista. Elämä tapahtuu maanantaista sunnuntaihin, eikä vain lauantaista sunnuntaihin, De Paola kuvailee.
Tylsää tiistaita voi piristää aloittamalla vaikka uuden harrastuksen: menenkö kitarakurssille vai opettelenko tekemään sushia? – Tämäkin on suomalainen erikoisuus. Monessa muussa maassa ei ole samanlaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.
Onnellisuustutkija on myös huolissaan. Hänen tuorein tutkimuksensa keskittyy teini-ikäisiin, joiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Moni nuori voi pahoin samaan aikaan, kun terveydenhuollon määrärahoja leikataan.
– Hyvinvointivaltio on vaarassa, De Paola toteaa. Hänen mukaansa suomalaisen yhteiskunnan saumat irvistävät jo pahasti useammasta kohtaa. De Paola toimii myös psykologina, joten ongelmavyyhti on hänelle valitettavan tuttu vastaanottotyöstä.
– Kansalaisten hyvinvointia pitää tukea nykyistä paremmin. Tähän työhön pitäisi saada resursseja.
Suomalaiset ovat kuitenkin sitkeitä – ja täynnä yllätyksiä. Esimerkiksi se, että J. R. R. Tolkien pohjasi haltiakielensä suomen kieleen, on aikamoinen jymypaukku. – Harva maailmalla tietää tästä mitään, eivätkä suomalaiset ole siitä juuri meteliä pitäneet, tutkija naurahtaa.