Tekoäly muuttaa kotia – näin älykoti säästää energiaa ja helpottaa arkea

Monen alakoululaisen kouluaineissa oli 1980-luvulla vähän vastaava klangi, mutta silloin puhuttiin 2000-luvun hurjista visioista. Nyt, kun uutta vuosisataa on harpattu eteenpäin jo neljännes, täytyy myöntää, että moni propellipäiden lempilapsi on sittenkin nähnyt päivänvalon.

Ikkunanpesurobotti hoitaa helposti korkeatkin ikkunat.

Mutta jos ajatellaan ihan tavallisten ihmisten arkea, kuinka paljon asuminen on oikeasti muuttunut? Onko teknogurujen hehkuttama älykoti jo täällä?

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta on tutkinut teemaa jo 1990-luvulta lähtien. Hän näkee älykotien yleistymiselle monta ajuria.

– Energiamurros vaikuttaa siihen, että ihmiset tarkkailevat sähkön hintaa, hankkivat sähköautoja ja tuottavat niiden tarvitsemaa sähköä omilla aurinkopaneeleillaan. Älyratkaisujen tehtävä on optimoida kulutusta ja vähentää sähkölaskua.

Optimoinnissa auttaa tekoäly, mutta se voi tehdä paljon muutakin. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävä älykäs jääkaappi pitää jatkuvaa inventaariota sisällöstään ja osaa tilata isäntäväen kaipaamat herkut hyvissä ajoin. Sauna tai palju taas voi alkaa lämmetä heti, kun tekoäly huomaa isännän tai emännän kurvaavan sähköautollaan kohti kotia.

– Älykotien kehityksessä haetaan arjen hyötyjä ja säästöjä, mutta ihmisiä kiinnostavat myös viihde- ja luksussovellukset, tutkija pohtii.

Toimitusrobotti kuskaa ruokalähetyksen hetkessä kotiovelle.

Kuin oma digihovimestari

Kaivo-oja tietää, että vain taivas on rajana kotikäyttöön kehitettäville älysovelluksille. Ne liittyvät kuitenkin usein hyvinvointiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kotona voi olla antureita, jotka mittaavat vaikkapa unen laatua tai stressitasoa, ja toisaalta lempeitä AI-neuvonantajia, jotka opastavat ottamaan päiväunet tai vesilasillisen tarvittaessa.

Älykotijärjestelmillä on kuitenkin pelottava kilpailija: älypuhelin. Kaivo-oja huomauttaa, että ihmisten halu investoida hintavaan älykotijärjestelmään vähenee, jos kännykän äppiarmeija hoitaa samaa tonttia.

– Älykotien kehitys on ollut ennustettua verkkaisempaa juuri älypuhelinten ja niiden sovellusten takia.

Älykotien puolesta puhuu myös demografia. Väestön ikääntyessä on kansantaloudellisestikin järkevää integroida älykkäitä järjestelmiä asuntoihin.

– Erilaisten terveyssovellusten tarve nousee ja niissä erityisesti ikäihmisten turvallisuus omassa kodissaan on iso prioriteetti.

Konvergenssin kaksi leiriä

Älykotien vallankumousta on hidastanut kilpailevien valmistajien, teknologioiden ja standardien kirjo. Kun Internet of Things -ideologiassa (IoT) koneet puhuvat koneille vallan ymmärrettävästi, totuus on herkästi toinen. Konvergenssi – eli teknologioiden lähentyminen – voisi kuitenkin auttaa alan isoja toimijoita laajentamaan omia imperiumejaan huomattavasti, joten luonnollisesti se kiinnostaa.

– Tämä on tarjontavetoista kehittämistä, jossa kilpailijatkin voivat muodostaa alliansseja löytääkseen markkinoiden ylivoimaisen ratkaisun.

Tarjontavetoisen, ylhäältä alas -mallin haastaa kysyntävetoinen malli. Siinä kuluttajat liittoutuvat keskenään ja vaativat parempia tuotteita ja palveluja.

– Kysyntävetoinen kehitys on hajautettu konsepti, joka on myös demokraattisempi vaihtoehto.

Horisontissa näkyy jo seuraava murrosmyrsky: kvanttiteknologia. ”Kvanttikoti” sisältää niin paljon laskentatehoa ja suorituskykyä, että moni sci-fi -unelma toteutuu varmasti.

– Kvanttiteknologiaa hyödyntävä älykoti tuntee asukkaansa jo paremmin kuin nämä itse, Kaivo-oja kuvailee.

Onko HAN-portti jo tuttu?

HAN-portti (Home Area Network) on uusiin älykkäisiin sähkömittareihin asennettu fyysinen liitäntä, joka on yleensä RJ12- tai P1-portti. Sen avulla kuluttaja voi lukea sähkömittarin reaaliaikaista kulutus- ja tuotantotietoa, joka päivittyy jopa 10 sekunnin välein.

HAN-portin avulla voi myös optimoida sähkölaitteiden, kuten sähköauton latauksen tai lämmitysjärjestelmän, toimintaa sekä yhdistää mittarin kodin automaatiojärjestelmään.

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja toteaa, että HAN-portti voi tuoda helpotusta sähkölaskuun, mutta myyntipuheisiin kannattaa suhtautua terveellä kriittisyydellä.

– Joskus vastaan tulee aika hulvattomia laskelmia säästöpotentiaalista. Kannattaa ottaa itse selvää ja vertailla vaihtoehtoja, tutkija opastaa.