Kannattaako kotiakku hankkia? Näin akut muuttavat kotitalouksien energiankäyttöä

VTT:n asiakaspäällikkö Tuomas Pinomaa ja tiimipäällikkö Ari Hentunen tuntevat akkujen evoluution hyvin. Hentunen vetää VTT:ssä akkujen ja lataamisen tutkimustiimiä, ja kaikkiaan akkujen parissa työskentelee talossa peräti 15 tiimiä.

– Akkujen käyttökohteet laajenevat jatkuvasti, Hentunen toteaa.

Akut mahdollistavat liikenteen sähköistämisen ja tulevaisuuden uudenlaiset sähköjärjestelmät, joissa kotitaloudet, rakennukset ja paikalliset yhteisöt voivat tuottaa ja varastoida oman sähkönsä akkujen ja aurinkopaneelien avulla – ja myydä ylimääräisen sähkön takaisin verkkoon.

Moni omakotitalon omistajakin on kiinnostunut kotiakkujärjestelmästä, jonka avulla voi hyötyä pörssisähkön hinnanvaihteluista. Ideana on varastoida sähköä halpojen pörssisähkön hintojen aikana ja käyttää sitä kalliimman hinnan aikana omaan kulutukseen.

Hentunen ja Pinomaa toteavat, että tällainen kotiakkujärjestelmä voi toimia, etenkin kun siihen yhdistää kiinteistön aurinkopaneelit, mutta kaikkia markkinointipuheita ei pidä ottaa todesta.

– Kotiakuilla saavutettu taloudellinen hyöty ei useinkaan ole niin suuri kuin luullaan, toteaa Tuomas Pinomaa ja kehottaa hakemaan puolueetonta tietoa eri lähteistä.

Litiumioniakut edelleen vahvoilla

Sähköajoneuvoissa ja muussa liikkumisessa käytetään tyypillisesti litiumioniteknologiaa. Litiumioniakut ovat yleistyneet myös kiinteissä asennuksissa korkean suorituskyvyn, pitkän käyttöiän ja suuren tuotantovolyymin mahdollistaman edullisen hinnan ansiosta.

Ari Hentunen tietää, että tutkijoita – ja markkinoita – kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti raskaan liikenteen sovellukset. Raskaaseen käyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen, kuten rekkojen, bussien ja laivojen, sähköistyminen tarjoaakin runsaasti mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta ja suorituskykyä sekä vähentää päästöjä.

– Tulossa on lataushubeja, joissa voidaan samanaikaisesti ladata useita raskaan liikenteen ajoneuvoja yhden megawatin teholla, toteaa Hentunen ja lisää, että lataushubit rantautuvat jossain vaiheessa myös henkilöautopuolelle.

Pari vuotta sitten voimaan tullut Euroopan unionin AFIR-asetus (Alternative Fuels Infrastructure Regulation) velvoittaa Suomeakin rakentamaan kattavan vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön ja vedyn, lataus- ja tankkausverkoston.

– Me tarvitsemme lisää sähkölatauspaikkoja ja mahdollisuuksia esimerkiksi varata latauspaikka etukäteen, Hentunen toteaa.

Välillä lataa, välillä purkaa

Pinomaa ja Hentunen kertovat, että myös kaksisuuntainen lataus on – ainakin pitkällä tähtäimellä – arkea helpottava innovaatio. Kaksisuuntainen lataus mahdollistaa sähköauton akun käytön energian varastona, josta sähkö voi virrata autoon latauksessa ja takaisin verkkoon tai kodin laitteisiin purussa. Näin voidaan säästää sähkölaskuissa, tasata kulutushuippuja ja tukea uusiutuvan energian käyttöä.

– Kaksisuuntaisella latauksella tulee olemaan paljon vaikutusta kokonaisuuden optimoinnissa, uskoo Pinomaa.

Akkuihin liittyy toki myös ongelmia. Tavallisissa akuissa käytetään myrkyllisiä tai vaarallisia materiaaleja, ja osa materiaaleista on niin harvinaisia, että niiden saatavuus voi tulevaisuudessa heikentyä merkittävästi. Monen muun toimijan tavoin VTT etsii uusia akkumateriaaleja esimerkiksi kotimaista biomassaa hyödyntäen.

– Kun vähän yksinkertaistaa, voidaan sanoa, että tietyissä akkukomponenteissa voidaan raaka-aineena käyttää puuta – käytännössä metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettuja tuotteita, vahvistaa Pinomaa.