Ilmanvaihdon oikea käyttö voi säästää energiaa ja parantaa asumismukavuutta. Asiantuntijan mukaan ilmanvaihtokonetta voi säätää tilanteen mukaan, mutta kokonaan sitä ei yleensä kannata sammuttaa.

1990-luvun ja 2000-luvun alun koneellinen ilmanvaihto kuluttaa kiinteistöstä riippuen noin 1 000–2 000 kilowattituntia (kWh) sähköä vuodessa. Modernimpien puhaltimien sähkönkulutus on noin 500–1 000 kWh vuodessa.
Koneellisen ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus ei itsessään ole suurta, mutta ilmanvaihdon mukana poistuu paljon lämpöenergiaa. Asuinrakennuksen iästä ja tyypistä riippuen rakennuksen lämmitysenergiasta poistuu ilmanvaihdon mukana jopa 15–25 prosenttia vielä lämmöntalteenoton jälkeenkin. Jos ilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa, lämpöhäviöiden osuus voi kasvaa jopa 35 prosenttiin. Siksi ilmanvaihdon tarpeenmukainen säätö kannattaa.
Normaalissa arjessa ilmanvaihtokonetta pidetään perusasetuksilla. Kun talo tai huoneisto jää tyhjilleen, ilmanvaihtoa kannattaa säätää pienemmälle, kunhan tilaan ei jää erityisiä kosteuslähteitä, kuten kuivuvia pyykkejä. Ilmanvaihtokonetta ei kuitenkaan tulisi koskaan sammuttaa kokonaan muuten kuin huoltojen ajaksi. Ilmanvaihdon pysäyttäminen heikentää sisäilman laatua nopeasti, ja pahimmillaan se voi johtaa kosteusvaurioihin.
Jos sisäilmassa on erityisen paljon kosteutta tai epäpuhtauksia esimerkiksi ruoanlaiton tai saunomisen jälkeen, ilmanvaihtokoneen tehoa kannattaa nostaa tilapäisesti vastaamaan kohonnutta ilmanvaihtotarvetta. Tämä on lämmityksen kannalta energiatehokkaampi tapa parantaa sisäilman laatua kuin asunnon tuulettaminen ikkunoiden tai ovien kautta.
Vastaajana:
Maria Tammelander
asiantuntija, Motiva Oy