Tuulivoima, datakeskukset ja vetytalous – energiamurroksen seuraava vaihe

Tuulivoiman määrä Suomessa nelinkertaistui viidessä vuodessa, mutta nyt uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on pysähtynyt lähes kokonaan. Alan etujärjestö odottaa teollisuudelta vetoapua tilanteeseen.

Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila toteaa, että kaavailtujen tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden kohtalo riippuu nyt siitä, miten teolliset investoinnit toteutuvat.

– Tämä tarkoittaa sekä uusia tuotantolaitoksia että olemassa olevien tehtaiden energiaremontteja.

Vuonna 2026 Suomeen valmistuu tuskin yhtään tuulivoimalaa, koska taloustilanne on heikko, arvioi Ollila.

– Tänä vuonna on taas tehty investointipäätöksiä, jotka näkyvät vuosina 2027–2028 uusina toteutettuina tuulivoimahankkeina. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää tyypillisesti pari vuotta.

Teollisen tason joustoratkaisuja, kiitos!

Teollisuuden puolella on kuitenkin jo valonpilkahduksia: esimerkiksi paljon sähköä tarvitsevia datakeskuksia rakennetaan Suomeen kasvavassa määrin. Ollila tietää, että energiaintensiivisten datakeskusten pelätään nostavan sähkön hintaa, mutta liialliseen huoleen ei ole syytä:

– Kunhan samalla rakennetaan uusiutuvaa tuotantoa, sähkön hinta pysyy kohtuullisena.

Datakeskuksille – kuten muillekin teollisille toimijoille – Ollila toivoo ratkaisuja, jotka lisäävät joustokykyä.

– Meidän sähköjärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että joustoa saadaan lisää.

Yksi joustoa lisäävä tekijä voi olla vetytalous. Jos Suomen kaasuverkko alkaa kuljettaa vihreää vetyä Saksan mallin mukaisesti, syntyy kokonainen uusi ”kaasujen ekosysteemi”.

– Vetytalous voi vahvistaa huoltovarmuutta ja tuoda markkinoille uusia tuotteita, kuten e-metaania.

Puhdas vety ei kuitenkaan ole aidosti puhdasta, ellei sitä tuoteta uusiutuvalla energialla. Siksi tuulivoimaa tarvitaan myös vetytalouden kasvun vauhdittamiseen. Suunnitelmia on runsaasti: tuoreen hankelistauksen mukaan Suomeen on kaavailtu maatuulivoimaa noin 56 gigawatin (GW) edestä.

Milloin tuulipuistoja saadaan Itä-Suomeen?

Taloudellisen matalapaineen lisäksi alaa hidastavat muutkin tekijät. Ollilan mukaan tuulivoima-ala on jo yli viisitoista vuotta pyrkinyt laajentumaan länsiosista uusille alueille, erityisesti Itä-Suomeen, jotta sähköntuotanto jakautuisi tasaisemmin.

– Kulunut pakkastalvi muistuttaa siitä, miten tärkeää tuulivoiman rakentaminen on myös itäiseen ja eteläiseen Suomeen. Suomi on laaja maa, ja usein tuulee jossain – esimerkiksi Itä-Suomessa silloin, kun Pohjois-Pohjanmaalla on tyyntä, Ollila summaa.

Rakentamista jarruttaa Itä-Suomessa Puolustusvoimien aluevalvonta, sillä tuulivoimalat voivat häiritä tutkajärjestelmiä rajan tuntumassa. Ratkaisuja tilanteeseen kuitenkin on, samoin mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta – kunhan poliittista tahtoa löytyy.

– Selvityksiä aiheesta on tehty jo riittävästi. Nyt tarvittaisiin enemmän ratkaisukeskeisyyttä.

Regulaatio rassaa

– Viimeistään seuraavalla vaalikaudella tulisi määrittää Itä-Suomeen tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet ja käynnistää aluevalvonnan uudistaminen, arvioi Ollila. Ratkaisun tueksi tarvitaan sujuvaa kaavoitusta sekä kantaverkon vahvistamista.

– Usein unohtuu, että tuulivoimatoimija ei päätä rakentamisen sijaintia, vaan maakuntakaava ja erityisesti kunnan osayleiskaava ratkaisevat.

Lestijärvi Wind Farm Kuva: OX2 Joonatan Suokas

KSOY kolminkertaistaa tuulivoimatuotantonsa Lestijärvellä

Lestijärven tuulivoimala on KSOY:n suurin tuulivoimainvestointi tähän mennessä. Sen myötä yhtiön tuulivoimatuotanto kolminkertaistuu, ja vuosituotanto nousee yli 200 gigawattitunnin (GWh) tasolle. Tämä vastaa yli 13 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. 

KSOY omistaa 10 prosentin osuuden Lestijärven tuulipuiston tuotannosta Kymppivoiman kautta. Muita omistajia ovat OX2, Oulun Energia ja Kuopion Energia. 

Valmis tuulipuisto luovutettiin omistajille joulukuussa 2025. Yhteensä 69 voimalan tuulipuisto on 455 megawatin kokonaistehollaan Suomen suurin. 

Yhtiön sähköntuotannossa on siirrytty strategianmukaisesti hiilineutraaliin sähköntuotantoon 

Siirtyminen hiilineutraaliin sähköntuotantoon on ollut KSOY:n pitkän aikavälin strateginen tavoite. Muutos alkoi 2010-luvun alussa, jolloin yhtiö alkoi investoida ydin-, vesi- ja tuulivoimaan. Samalla vaiheittain luovuttiin vanhentuneiden ja taloudellisesti kannattamattomien kivihiili-, öljy-, maakaasu- ja turvevoimalaitosten omistuksista. 

Sähköntuotantomme on nyt hiilineutraalia. Kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli vain 51,8 prosenttia. Olkiluoto 3 -laitoksen valmistuminen ja säännöllisen sähköntuotannon alkaminen vuonna 2023 on ollut suurin yksittäinen muutos KSOY:n tuotantorakenteessa.