Huomio kääntyy järjestelmästä asiakkaaseen

12.06.2018

Esa Niemelä

Vuonna 2016 EU:n komissio julkaisi puhtaan energian paketin, joka sisälsi useita energia-alaan vaikuttavia lakiuudistuksia. EU nosti energiapolitiikan keskiöön asiakkaat ja halusi lisäpanostuksia uusiutuvaan energiaan sekä energiatehokkuuteen.

Paketti ei sisältänyt (ainoastaan) ylätason EU-jargonia, vaan se tulee näkymään käytännön tasolla 2020-luvulla. Sähköverkkoyhtiön näkökulmasta kiinnostavin osa pakettia on sähkömarkkinadirektiivi, joka määrittelee energia-alan toimijoiden roolit ja asettaa esimerkiksi vaatimukset seuraavan sukupolven älymittareille. Perinteisten verkkoratkaisuiden rinnalle tulee direktiivin myötä uusia vaihtoehtoja kuten sähkövarastot ja kysyntäjousto. Hajautetun tuotannon yleistyminen tulee osaksi verkon suunnittelua.

Suomessa sähkömarkkinalaki uusittiin edellisen kerran vuonna 2013. Se määritteli sähkönjakelun toimitusvarmuudelle laatuvaatimukset ja asetti määräajat, joiden puitteissa verkot on laitettava kuntoon. Taustalla on yhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköstä. Verkkoja saneerataankin nyt entistä enemmän. Mediassa puhutaan maakaapeloinnista, mutta on paljon muitakin keinoja, joilla laatuvaatimuksiin voidaan vastata.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä verkon tehostettu saneeraus aloitettiin vuonna 2011 ja urakka viedään maaliin laissa asetettujen aikarajojen puitteissa. Jatkoajan hakemiselle ei nähdä tarvetta. Tarkoitus on hyödyntää monipuolisesti eri keinoja sen mukaan, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevintä. Viimeisimpänä tasasähköön perustuva tekniikka, jolla voidaan korvata haja-asutusalueen kalliita investointeja.

Toukokuussa ministeri Tiilikainen asetti professori Jarmo Partasen selvittämään siirtohintojen kehitystä ja niiden alueellista kohdentumista. Tällä hetkellä verkkoinvestointien painopiste on vielä taajamissa ja investoinnit hyödyttävät suurta asiakasmäärää. Kun mennään kohti 2020-luvun loppua ja haja-asutusalueiden syrjäseutuja, on aiheellista miettiä eri vaihtoehtoja avoimin mielin. Osana Partasen selvitystä onkin etsiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa toimitusvarmuutta parantavia investointeja ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä.

Edellä mainittua selvitysmiestä lainaten, ”nyt eletään sähköinsinöörin parasta aikaa”. Toimintaympäristössä tapahtuu paljon ja ajurina toimivat niin EU:n kuin kansallisen tason poliittiset päätökset, joissa taas heijastuvat (toivottavasti) asiakkaiden tarpeet. Omasta mielestäni sähköverkkoliiketoiminnan tulevaisuus on mielenkiintoista tasapainottelua toimitusvarmuuden, kustannusten/siirtohinnan, uudistumisen sekä poliittisen tahtotilan välillä. Muutosten keskellä on tärkeä muistaa, että sähköverkkotoiminnassa kvartaali on 25 vuotta ja kaikkein tärkeintä on muistaa se, että lopputuloksesta hyötyy asiakas!

Esa Niemelä

Kehityspäällikkö 
Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Kirjoita kommentti

Ole hyvä, täytä puuttuva tieto.
Ole hyvä, täytä puuttuva tieto.
Ole hyvä, täytä puuttuva tieto.

Roskakommenttien estämiseksi, syötä kirjaimet oheiseen kenttään.