Aku Ankkaa kynttilän valossa

Elettiin 1970 -luvun loppupuolta. Ala-asteikäisenä kuljin pitkän matkan polkupyörällä kouluun, satoi tai paistoi, tuiversi tai pakasti. Siihen aikaanhan oli ihan normaalia, että pakkasta oli yli -30 astetta.

Maatalomme sijaitsi niin, että sähkölinjat päättyivät taloomme, ja sähkökatkot olivat hyvinkin tuttuja.

Yksi sähkökatkos jäi eniten mieleeni. Aku Ankan ilmestymispäivänä kun tulin kotiin, poimin matkalla postilaatikosta kyseisen lehden, jonka kannessa Roope Ankka istui kynttilä silinterinsä päällä ja luki lehteä. Ja kotioven avatessa, eipä ollut meilläkään sähköjä! Kynttilät vaan esiin. Jännä yhteensattuma jäi pienen tytön mieleen. Nopeasti vilu tuli ilman korvaamatonta sähköä kun ei ollut talossa muutakaan lämmitysjärjestelmää. Ei muuten ole siellä yhäkään ;) Villasukkia vaan lisää jalkaan ja villapaitaa päälle (talvi kun oli) ja kynttilän valossa ahmimaan Aku Ankka lehteä. Siinä oli silloin punainen kansikin.

Kaikkia pieniä asioita se ihmismieli muistaapi.

Taina Mauno