Sähkön markkinahinta pysyi syyskuussa edelleen korkealla tasolla
Pörssisähkön hinta on ollut voimakkaassa nousussa Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa koko kuluvan vuoden ajan. Hintaero on suorastaan valtava, kun vertailukohtana on vuosi 2020, jolloin hinnat olivat poikkeuksellisen alhaalla.
Kymenlaakson Sähkön energialiiketoiminnan johtaja Olli Laitinen kertoo hintamuutoksen taustatekijöistä: ”Suurin yksittäinen tekijä hintamuutoksen taustalla on sääolosuhteiden ero vuosien välillä.”. Vuosi 2020 muistetaan ”talvesta, jota ei koskaan tullut”, ja sateinen sekä tuulinen sää lisäsi vesi- ja tuulivoiman tuotantoa. Keskimääräistä selvästi korkeampi lämpötila puolestaan vähensi sähkön kulutusta. Voikin sanoa, että sähköstä oli poikkeuksellisen suurta ylitarjontaa, mikä piti sähkön pörssihinnan alhaisella tasolla loppuvuoteen asti. Vasta vuoden 2021 tammikuussa alkaneet pakkaset muuttivat tilanteen. Sähkön kulutus alkoi kasvamaan ja vesivarastot hupenivat. Kuiva sää jatkui kevään ja kesän aikana.
– Samalla polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnat ovat nousseet ennätystasoille talouskasvun ja poliittisten päätösten ajamina. Vuonna 2021 sähkön hinta onkin noussut voimakkaasti. Syyskuussa pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli yli 11 senttiä kilovattitunnilta, kun se vuotta aiemmin oli alle 5 senttiä kilovattitunnilta, Laitinen kertoo.
Sähkön hinnan ennustetaan pysyvän korkealla tasolla
Loppuvuodelle ja tulevalle talvelle ennustetaan edelleen korkeita sähkön hintoja. Hintojen lasku vaatisi pitkää lämmintä, sateista ja tuulista jaksoa. Pidemmän aikavälin hintatasoon vaikuttaa etenkin päästöoikeuden hintataso, sähkömarkkinoiden integroituminen manner-Eurooppaan sekä sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvu. Markkinahintojen nousu vaikuttaa myös sähkön kuluttajahintaan. Sopimusmuoto määrittää, kuinka nopeasti pörssisähkön hinnan nousu näkyy omassa sähkönhinnassa.