Sähkösanasto

Tältä sivulta löydät energiaan liittyviä keskeisimpiä termejä ja lyhenteitä. Klikkaa kirjainta, niin saat kullakin kirjaimella alkavat sanat esiin.

A

Alueverkko
110 kV siirtojohdot, joilla on alueellista merkitystä sähkön siirrossa ja jotka eivät kuulu kantaverkkoon.

Ampeeri (A )
Sähkövirran voimakkuuden yksikkö. Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan veteen. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta. Sulakkeen suuruus ilmoitetaan ampeereina. Kotitalouksissa tavallisimmin käytettävät sulakekoot ovat 10 ampeeria (A), 16 ampeeria (A) ja 25 ampeeria (A).

Arviolasku 
Arviolasku perustuu energiankäytön vuosiennusteeseen. 

Arvokilpi 
Sähkölaitteen merkinnät ovat yleensä laitteeseen kiinnitetyssä arvokilvessä. Television arvokilven löydät laitteen takaa ja pesukoneen arvokilven koneen jalustasta.

E

Energiamarkkinavirasto 
Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen viranomainen, jonka tehtävänä on sähkömarkkinoiden valvonta sähkö-markkinalain perusteella.

Energialähteet

Energialähteitä ovat sekä polttoaineet, kuten kivihiili ja polttoöljy, että luonnonvoimat, kuten tuuli, auringonsäteet ja maakaasu.

F

Fossiilinen polttoaine

Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat esim. kivihiili, öljy ja maakaasu.

G

Gigawattitunti (GWh) 
1000 megawattituntia (MWh) eli miljoona kilowattituntia (kWh).

H

h 
Hour (tunti) on kansainvälinen tunnista käytetty mittayksikkö.

Huipputeho 
Sähkönkäyttäjälle mitattu suurin yhden tunnin tai muun ajan keskiteholukema.

Hyötysuhde 
Energiantuotannossa hyötysuhteella tarkoitetaan sitä osaa polttoaineiden kokonaisenergiasta, joka saadaan hyödynnettyä sähköksi ja lämmöksi. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on.

J

Jakelu 
Sähkön siirtämistä jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille.

Jakelualue 
Sähköyhtiöt vastaavat oman toimialueensa sähkönjakelusta. Kymenlaakson Sähkö toimii neljän maakunnan alueella, Kymenlaakson lisäksi Etelä-Karjalassa, Itä-Uusimaalla ja Päijät-Hämeessä.

Jakeluverkko 
Sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kV.

Jakeluverkon haltija 
Harjoittaa luvanvaraista jakelua hallinnassaan olevalla jakeluverkolla.

Julkinen sähköhinnasto 
Hinnasto, jolla sähkö myydään toimitussähköasiakkaille. Kilpailun piirissä olevien asiakkaiden sähkön siirtohinnan osalta on myös käytettävä julkista sähköhinnastoa. Käytetään myös nimitystä toimitusvelvollisuushinnasto.

Jännite 
Sähköinen korkeusero, kun elektronit ja protonit pyrkivät "toistensa luo". Eli niiden välillä syntyy tietty jännite.

K

Kaksiaikamittaus 
Sähköenergian kulutuksen mittaus kahdella aika-alueella erikseen, esim. päivä/yö.

Kantaverkko 
Kantaverkko on valtakunnallinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko, johon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n johdot sekä sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.

Kesäaika 
on useimmiten 1.4.–31.10. välinen ajanjakso.

Kilovoltti 
on 1000 volttia (V). Sähköä siirretään yleisimmin 10, 20 sekä 110 kilovoltin (kV) jännitteellä. Tällöin puhutaan suurjännitteestä.

Kilowatti (kW) 
on 1000 wattia (W).

Kilowattitunti (kWh) 
on sähköenergian yksikkö. Teholtaan 100 watin lamppu kuluttaa palaessaan 10 tunnin ajan yhden kilowattitunnin (kWh) sähköenergiaa. 100 W x 10h = 1000 Wh = 1 kWh teho x aika = energia

Kilowattituntimittari 
Mittari, jolla mitataan asiakkaan sähkönkäyttöä. Sähköyhtiö lukee asiakkaan kilowattituntimittarin säännöllisin väliajoin. Asiakas voi myös itse ilmoittaa mittarilukemansa. Kilowattituntimittarit ovat sähköyhtiön omaisuutta.

Kuormitus 
Sähkönkäyttäjän kokonaiskulutus valitun tarkastelujakson aikana esimerkiksi tunneittain esitettynä.

Kuormitusmalli 
Sähkönmyyjien välisten sähkötaseiden selvityksessä käytettävä malli, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa.

L

Laatu 
Ominaisuus, jota sähkön yhteydessä mitataan mm. saatavuudella, saantivarmuudella sekä jännite- ja taajuuspoikkeamalla.

Liittyjä 
Jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekevä sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.

Liittymissopimus
Jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekee sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.

Liittymä
Sisältää ne osat jakeluverkonhaltijan hallitsemista johdoista ja laitteista, jotka ovat tarpeen sähkön toimittamiseksi liittyjän sähkönkäyttöpaikalle.

Liittämiskohta 
Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen raja. Liittymissopimuksessa sovittu liittämiskohta on samalla jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen raja. Kymenlaakson Sähköverkko Oy vastaa sähkön toimittamisesta ja sen laadusta liittämiskohtaan saakka. Tästä eteenpäin olevien johtojen ja asennusten suunnittelu, rakentaminen, omistus ja ylläpito kuuluvat sähköliittymän omistajalle.

Liittymismaksu

Liittymismaksulla saat sähköliittymän käyttöoikeuden ja sillä rakennetaan liittymää varten tarvittava sähköverkko liittämiskohtaan saakka.

Loisteho 
Vähentää verkon pätötehon siirtokykyä ja lisää jännitehäviöitä. Tietyt sähköjärjestelmän osat, kuten moottorit ja muuntajat, voivat sekä tarvita että tuottaa loistehoa.

Lukemalasku 
tarkoittaa todetun mittarilukeman mukaiseen sähköenergian kulutukseen ja/tai sähkön siirtoon perustuvaa laskua. Asiakas saa laskun jälkikäteen jo kuluttamastaan sähköstä.

Lue lisää: Näin luet sähkölaskuasi

M

Megawatti (MW)
1000 kilowattia (kW)

Megawattitunti (MWh) 
1000 kilowattituntia (kWh)

N

Nord Pool

Nord Pool on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sähköpörssi. Sähkömarkkinoilla on Pohjoismaissa suurin vaikutus sähkön hinnan muodostumiseen. Nord Poolissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä Spot-markkinat, sähkön finanssituotteita vaihtava johdannaismarkkinat sekä ns. Elbas-tasesäätömarkkinat.

Tutustu Nord Pooliin: http://www.nordpool.com

O

Oikosulku

Oikosulku on yleinen sähkökatkoksia aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

P

Päiväaika
vaihtelee sähkömyyjittäin. Tavallisesti päiväaika on 7.00–22.00 tai 7.00–23.00.

Pätöteho
Sähkötehon hyötykomponentti.

Päivä-/yösähkö 
Vuodenajasta riippumatta kaksiaikainen hinnoittelu.

Pääsulake
Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.

Päästökauppa 
Toiminta, jossa voimalaitosten päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.

S

Spot-kauppa 
Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, spot-sähkökauppaa käydään 24 tunnin jaksoissa. Kaupat tehdään päivittäin kello 13.00 mennessä ja sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.

Sähkön siirto 
Sähkön kuljettamista sähköverkossa sähkökaupan osapuolien välillä. Sähkön siirron hinta
muodostuu käyttöpaikan pääsulakkeen mukaisesta perusmaksusta sekä sähkönkäytön mukaisesta siirron käyttömaksusta. Hinta sisältää sähköverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja sähkön mittauksesta aiheutuvat kustannukset. Sähkön siirrosta vastaa paikallinen sähköyhtiö, eikä sitä voi kilpailuttaa.

Sähkön verkkopalvelu 
on asiakkaalle verkkopalvelusopimuksen perusteella tarjottua sähkön verkkopalvelua.

Sulake 
Virtapiirissä oleva turvalaite. Se suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake palaa ja katkaisee virran, kun sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika tai kun sähköjohtoa on ylikuormitettu, eli käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. Sulake voi palaa myös vanhuuttaan.

Sähköhinnasto 
Eri sähkötuotteiden muodostama kokonaisuus, josta asiakas voi valita itselleen parhaaksi katsomansa tuotteen sähkön ostoon.

Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi 
Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkökaappien kautta. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu 1–5 kiinteistöä.

Sähkön kokonaishinta 
Sähkön kokonaishinta muodostuu sähköenergiasta, sähkön siirrosta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.

Sähkönkäyttäjä 
Yksityinen kuluttaja, yritys tai yhteisö, joka käyttää sähköä.

Sähkönkäyttö 
Sähkönkäyttäjän kulutuksen ajoittuminen ja määrä.

Sähkömarkkinalaki 
1.6.1995 voimaan tullut laki, jonka tarkoituksena on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu sähkön tuotannossa ja myynnissä ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa. Laissa säädetään sähköverkon omistajalle siirtovelvollisuus kohtuullista korvausta vastaan, mikä tekee mahdolliseksi sähkön ostamisen myös muulta toimittajalta kuin siltä, jonka verkkoon asiakas on liittynyt.

Sähkömarkkinat 
Sähkömarkkinat on lähinnä kuin kaupankäyntiä, jolla on eri sähkönmyyjiä tarjoamassa sähköä asiakkaille. Sähkökauppa käydään aina kantaverkossa, josta alkaa myös sähkön "kotiinkanto".

Sähkön myyjä 
Myy asiakkaalle sähköä eli tarjoaa kilpailulle vapaata sähkön osuutta asiakkaalle. Muut markkinoilla toimijat ovat sähkön siirtäjiä ja sähkön tuottajia.

Sähkönmyyntisopimus 
Sopimus, jonka asiakas tekee sähkön myyjän kanssa. Siitä käytetään myös nimeä sähkösopimus.

Sähköntoimittaja 
ks. sähkön myyjä.

Sähköntoimitus
Sähkönmyyntisopimuksen perusteella myydyn sähköenergian toimittaminen.

Sähkön tukkumyynti 
Sähkön myyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkönkäyttäjille.

Sähkötuote 
Myyjän asiakkaalle tarjoama kokonaisuus, jonka keskeisimpänä osana on sähköntoimitus. Tuotteiden sisältämät palvelut, hinnat ja hinnoittelutavat voivat erota toisistaan.

Sähkön vähittäismyynti 
Sähkön myynti jakeluverkon kautta välittömästi kotitalouksille, maatalouksille ja muille pienille ja keskisuurille sähkön käyttäjille.

Sähköpörssi 
Markkinapaikka, jossa pörssin jäsenet voivat ostaa ja myydä sähköä. Suomessa EL-EX Sähköpörssi Oy, Pohjoismaissa Nord Pool.

Sähköteho 
on virran ja jännitteen tulo, se on myös sähkötyö aikayksikköä kohti. Sähkötehon yksikkö on watti (W).

Sähkövero 
Sähkön kulutuksesta sähköyhtiöt perivät energiaveroa siirron yhteydessä seuraavasti: veroluokka I 2,111720 snt/kWh ja veroluokka II 0,871720 snt/kWh. Nämä tulot yhtiöt maksavat suoraan valtiolle. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 % ja huoltovarmuusmaksun. Kaikki asiakkaamme kuuluvat I veroluokkaan elleivät ole toisin ilmoittaneet. Asiakas voi ilmoittautua II veroluokkaan, jos käyttöpaikalla harjoitetaan teollisuutta tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä.

Sähköverkko, sähköverkkotoiminta 
Sähköverkon muodostavat toisiinsa liitetyt sähköjohdot, sähköasemat sekä muut tarvittavat sähkölaitteistot joita käytetään sähkön siirtoon tai jakeluun. Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista toimintaa, jolla siirtoverkko asetetaan sähkön siirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön.

Sähköverkkoluvan haltija 
Sähköverkkoluvan haltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.

T

Takamittari
Mittari, jonka ylläpito ja lukeminen kuuluvat asiakkaalle. Asiakas voi halutessaan mitata takamittarilla esimerkiksi kahdella eri veroluokalla laskutettavaa sähkönkäyttöä.

Talviaika 
Useimmiten 1.11.–31.3. välinen ajanjakso.

Tariffi 
Käytännössä usein nimitys eri rakenteisille ja hintaisille tuotteille. Tariffi sisältää tiedot maksuperusteista ja sen mukaan määräytyvistä hinnoista.

Tasaerälaskutus
Mittariluennan tapahtuessa kerran vuodessa, energiakulutus arvioidaan. Kulutusarvio jaetaan tasan vuoden aikana tulevien laskujen lukumäärällä. Jokainen lasku on samansuuruinen, lukuun ottamatta kerran vuodessa lähetettävää tasauslaskua, joka perustuu todelliseen sähkönkäyttöön.

Tasauslasku
Tasauslaskulla tasataan todellinen energiankäyttö ja perusmaksut mittarinlukeman mukaiseksi. Mittari luetaan kerran vuodessa, jonka jälkeen asiakas saa tasauslaskun. Tasausosuuden lisäksi samalla laskulla laskutetaan uutta arviota mittarinlukupäivästä alkaen laskutuskuukauden loppuun, mikäli mittaria ei ole luettu laskutuskuukauden viimeisenä päivänä.

Tehotariffi
Tariffi, jota sovelletaan käyttäjiin, joiden tehontarve on suuri. Tariffiin kuuluu myös tilaustehoon perustuva maksukomponentti.

Tilausteho 
Se sähköteho, jonka sähkönkäyttäjä on varannut sovituin ehdoin käytettäväkseen.

Toimitusasiakas 
Asiakas, jolle sähköyhtiö on velvoitettu toimittamaan sähkön julkisilla hinnastoilla. Toimitusasiakas ei ole lähtenyt kilpailuttamaan sähkönostoaan.

Toimitusvelvollisuushinnasto 
ks. julkinen sähköhinnasto

Toimitussähkö 
on sähköä, jota myydään toimitusvelvollisuusasiakkaille julkisilla hinnastoilla.
Toimitusvelvollisuus 
on määräävässä markkina-asemassa olevan sähkön vähittäismyyjän velvollisuus toimittaa sähköä kohtuulliseen hintaan asiakkaan sitä pyytäessä, mikäli asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä sähkönhankintamahdollisuuksia sähköverkon kautta.

Tuntienergiamittari 
on sähköenergian tunneittain mittaava sähkömittari.

Tuntimittaus 
on sähkönkäytön mittaustapa, joka vaaditaan kun pääsulake on yli 3 x 63 A tai tilausteho on yli 45 kW ja asiakas haluaa vaihtaa sähkön myyjää.

Tuntiteho 
on energiamittarin rekisteröimän tunnissa tapahtuneen kulutuksen mukaan laskettu keskiteho kyseiselle tunnille.

Tyyppikuluttaja
on samalla tavalla sähköä käyttävistä asiakkaista muodostetun asiakasryhmän keskimääräinen kuluttaja.

Tyyppikuormituskäyrä 
on tietyn asiakasryhmän keskimääräisen kuluttajan vuotuinen sähkönkäyttö esitettynä tunti tunnilta. Tyyppikuormituskäyrä mahdollistaa pienasiakkaiden osallistumisen kilpailuun.

V

Verkkopalvelu 
tarkoittaa sähkön siirtämiseen liittyvää palvelua kuten sähkön mittausta.

Verkkoyhtiö 
on yhtiö, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.

Verkonhaltija 
Verkonhaltija harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa eli pääasiassa sähkön siirtoa. Voi olla myös muu yhteisö tai laitos, kuten kunnallinen sähkölaitos. Verkon haltijalla on velvollisuus liittää sähkönkäyttäjät ja -tuottajat verkkoonsa kohtuullista korvausta vastaan ja julkaista verkkopalvelujensa yleiset myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet.

Virta 
ks. ampeeri.

Voimalaitos 
Laitos jossa sähköä tuotetaan joko vesivoimalla tai lämpövoimalla, jota tuotetaan polttoaineita kuten hiiltä, öljyä, turvetta tai puuhaketta polttamalla. Sähkö tuotetaan generaattorissa, jota pyörittää vesi-, höyry tai kaasuturbiini. Voimalaitoksessa voidaan tuottaa sähkön ohella myös lämpöä kaukolämmöksi tai teollisuuden tarpeisiin. Myös ydinvoimalaitos on lämpövoimalaitos. Muita voimalaitoksia ovat tuuli- ja aurinkovoimalaitos, joilla tuotetaan toistaiseksi vain vähäisiä määriä sähköä.

Voimayhtiö 
Yhtiö, joka tuottaa ja toimittaa sähköä tukkuasiakkaille tai osakkailleen, joita ovat sähkölaitokset ja suurteollisuus, etenkin puunjalostusteollisuus.

Voltti (V) 
Jännitteen mitta. Kotitalouksissa jännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännitemerkintä. Joissakin maissa esim. USA:ssa jännite on 110 volttia (V). Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston veden paineeseen. Kotitalouden käyttöjännitteestä käytetään myös yleisnimeä pienjännite.

W

Watti (W)
Tehon mitta. Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia.

Y

Yleissähkö 
Sähkö on vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippumatta saman hintaista.

Yöaika
vaihtelee sähkönmyyjittäin. Tavallisesti joko 22.00–7.00 tai 23.00–7.00. Joissakin sähköyhtiöissä laskutetaan viikonloput ja pyhäpäivät kokonaisuudessaan yöaikaan kuuluviksi.