Sähkövuosi 2011 Kymenlaakson Sähkössä
Lämmin sää piti sähkön käytön alhaalla. Tuulivoima kaksinkertaistuu.
19.01.2012
Lämmin loppuvuosi vähensi sähkön käyttöä
Vuonna 2011 käytettiin sähköä lähes 8 % vähemmän kuin vuonna 2010. Sähkön käyttö yhtiön jakelualueella oli 1 347 GWh (1 462 GWh vuonna 2010). Sähkömyynti väheni 8,5 % edellisvuoteen verrattuna. Sähkön myynnin väheneminen johtui pääosin edellisvuotta lämpimämmästä säätilasta. Sähkönmyynti oli 1 459 GWh (1 587 GWh), josta omilla tuotanto-osuuksilla tuotettiin 29 %. Sähköntuotanto yhtiön tuotanto-osuuksilla oli 427 GWh, joka on 36 % edellisvuotta vähemmän.
Sähköliittymien määrässä ei muutosta
Uusien liittymien määrä oli jo kolmatta vuotta peräkkäin samalla tasolla. Uusia liittymis-sopimuksia tehtiin 495 kpl (498 vuonna 2010). Pudotusta ennätysvuoden 2008 tasosta on pysyvästi ollut 300 kappaletta. Omakotirakentaminen on lisääntynyt edellisvuodesta 12 %, mutta vastaavasti loma-asuntojen sähköistäminen on vähentynyt 13 %. Omakotirakenta-misen painopiste oli Kotkassa, Orimattilassa ja Loviisassa ja vapaa-ajan asuntoihin hankittiin sähköjä eniten Haminan, Luumäen ja Pyhtään alueilla. Merkittävin yksittäinen liittymä oli Suomen Voima Oy:n 9 MVA:n tuulipuisto-liittymä Haminan Mäkelänkankaalle.
Sääolosuhteet vaihtelivat vuoden aikana
Vuoden 2011 alku ja loppu olivat haasteellisia sähkönjakelulle. Runsasluminen talvi näkyi alkuvuoden häiriöluvuissa. Etenkin itäinen verkkoalue kärsi tammikuussa lumikuormien aiheuttamista häiriöistä. Kesäkausi oli kuitenkin huomat-tavasti edellisvuotta parempi, eikä Kymenlaakson Sähkön alueelle osunut juurikaan ukkosmyrskyjä. Tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt sen sijaan iskivät alueelle. Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli 20 000 lähinnä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla. Suurimmalle osalle sähköt saatiin palautettua jo muutamassa tunnissa, mutta jälkikorjaustyöt jatkuivat noin viikon verran.
Nämä kaksi myrskyä aiheuttivat sen, että katkojen keskeytysaika yli kaksinkertaistui kahdessa päivässä. Asiakasta kohden sähkökatkojen kesto vuoden aikana oli keskimäärin 2,9 tuntia, joista Tapaninpäivään mennessä oli kertynyt 1,1 tuntia. Vuonna 2010 keskimää-räinen sähkökatkojen kestoaika oli 2,4 tuntia.
Vesitilanne parani ja tukkumarkkinahinta kääntyi laskuun vuoden loppupuolella
Sähkön tukkumarkkinahinta laski noin 13 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tukkumarkkina-hinnat olivat vuoden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella edellisvuoden tasolla. Tukkuhinnat kääntyivät vuoden loppupuolella laskuun sähkön kysynnän vähenemisen, vesitilanteen paranemisen ja voimalaitospolttoaineiden sekä päästöoikeuksien hinnanlaskun myötä. Vuoden keskihinta oli 49,3 euroa megawatti-tunnilta.
Keskilämpötilan muuttuminen alkuvuoden normaalista loppuvuoden keskimääräistä lämpimämpään jaksoon vaikutti energianmyynnin määrään ja markkinahintoihin. Pohjoismainen vesitilanne parani vuoden aikana merkittävästi, mikä vaikutti tukkuhintaan alentavasti. Euroopan talousnäkymien heikentyminen lisäsi markkinoiden epävarmuutta ja vaikutti voimalaitos-polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintoihin laskevasti.
Sähkön vähittäismyyntihinnat vaihtelevat sopimustyypistä riippuen. Toistaiseksi voimassaolevien Etukymppi-sopimusten myyntihinnat olivat alkuvuonna tukkuhintoja alemmat ja niiden hintoja korotettiin maaliskuun alussa. Tukkumarkkina-hintaan suoraan sidottujen tuotteiden hinnat muuttuivat nopeammin ja myös hintavaihtelu oli näissä sopimuksissa suurempaa muihin sopimustyyppeihin verrattuna. Vähittäismyynnin aktiivisuutta lisättiin ja vuoden aikana saatiin yli 5 000 uutta vähittäismyyntiasiakasta.
Investoinnit sähköverkostoon jatkuivat
Tasaiseen sähkön laatuun ja toimitusvarmuuteen panostettiin ja sitä jatketaan tulevinakin vuosina. Sähköverkostoon investoitiin vuonna 2011 yli 11 M€.
Luumäellä rakennettiin uusi piensähköasema Taavettiin, joka otettiin käyttöön juuri ennen loppuvuoden myrskyjä. Sähköasema osoitti heti tarpeellisuutensa ja Luumäen taajama säästyi sen ansiosta muutamalta pitkältä katkolta. Pyhtään sähköasema uusittiin myös samanlaisella piensähköasemalla. Askolan Monninkylän sähköaseman rakentaminen käynnistyi, kun asemaa syöttävän voimajohdon maa-alueiden lunastuslupa saatiin Valtioneuvostosta.
Verkostoautomaatiota lisättiin lukuisilla uusilla kauko-ohjattavilla erotinasemilla. Verkostoautomaatio on nopeuttanut merkittävästi vikapaikan erottamista verkosta ja täten vähentänyt osaltaan katkosaikoja. Jatkamme ja tehostamme sähköasemien lisäämistä, verkostoautomaation laajentamista sekä verkoston kaapelointia viime myrskykokemus-temme pohjalta.
Etäluettavien sähkömittarien massa-asennukset aloitettiin katsausvuonna. Vuoden lopussa oli asennettu noin 15 000 uutta mittaria. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi. Tällöin asiakkaat pystyvät seuraamaan omaa sähkönkäyttöään entistä tarkemmin ja laskutus voi olla aina todetun kulutuksen mukainen.
Tuulivoima kaksinkertaistuu
Kymenlaakson Sähkön tavoitteena on uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön-tuotannon lisääminen ilmasto-tavoitteiden mukaisesti. Tavoitetta toteutetaan osallistumalla osakkuusyhtiö Kymppivoiman kautta eri tuotantoyhtiöiden voimalaitoshankkeisiin. Viime vuoden aikana tehdyillä päätöksillä panostettiin tuulivoimaan, ydinvoimaan sekä kivihiilen korvaamiseen biopolttoaineilla.
Kymenlaakson Sähkö osallistuu Innopower Oy:n uusiin tuulivoimahankkeisiin Kemissä ja Kristiinankaupungissa. Innopower on Suomen suurin tuulivoimatuottaja. Joulukuussa tehdyillä päätöksillä laajennetaan Kemissä Ajoksen tuulivoimapuistoa ja rakennetaan uusia voimalaitoksia Kristiinankaupunkiin yhteensä noin 30 MW verran. Kymenlaakson Sähkön osuus on 2,5 MW, mikä lähes kaksinkertaistaa nykyisen tuulivoimatuotannon.
Vaskiluodon Voima Oy päätti toukokuussa rakentaa nykyisen kivihiilivoimalaitoksen yhteyteen Vaasan Vaskiluotoon 140 MW biokaasutuslaitoksen. Laitoksella mahdollistetaan kivihiilen korvaaminen puu- ja peltoenergialla sekä energiaturpeella.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Kari Rämö, gsm 0400 570 280, puh. (05) 7780 253.
