Kymenlaakson energiaselvitys esiteltiin omistajakunnille
23.03.2011
Energiaselvityksen tausta
Kymenlaaksolaisten energiayhtiöiden yhdistämisselvitystä johtava ohjausryhmä ja selvityksen tekijä PricewaterhouseCoopers esittelivät selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulokset omistajakuntien edustajille Kotkassa keskiviikkona 23.3.2011. Selvitystyö käynnistyi energiayhtiöiden omistajakuntien kokouksessa viime elokuussa. Kaikki kolmetoista omistajakuntaa ovat olleet mukana selvityksessä alusta pitäen.
Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf ja varapuheenjohtajana Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Kaikkien omistajakuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat ovat olleet mukana ohjausryhmässä, joka kokoontui yhteensä neljä kertaa yli puoli vuotta kestäneen selvitystyön aikana.
Kunnat omistavat nykyisin yhdessä ja erikseen neljä energiayhtiötä eli Kymenlaakson Sähkö Oy:n, KSS Energia Oy:n, Kotkan Energia Oy:n sekä Haminan Energia Oy:n. Selvitystyön tarkoituksena on ollut laatia kokonaisesitys kuntien omistamista energialiiketoiminnoista sekä esitys erilaisista kehittämisvaihtoehdoista. Työkonseptina on ollut kokonaan uusi yhtiö, jossa yhtiöiden nykyiset liiketoiminnot yhdistetään yhdeksi vahvaksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa liiketoiminnalliset edut ja nykytilannetta selkeämmän omistajaohjauksen. Selvityksessä on esitetty erilaisia yritysjärjestelymalleja, joilla uusi rakenne voidaan toteuttaa.
Selvityksen tulokset
Selvityksessä on analysoitu kaikki neljä yhtiötä. Koska Haminan kaupunki ilmoitti selvityksen kuluessa osallistuvansa siihen ainoastaan Kymenlaakson Sähkön omistajana, perustuvat tässä esitettävät järjestelyvaihtoehdot kolmen muun yhtiön pohjalle.
Kolmen yhtiön (Kymenlaakson Sähkö Oy, KSS Energia Oy, Kotkan Energia Oy) yhdistämisellä syntyisi noin 275 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva yhtiö, joka olisi toiseksi suurin Suomen kuntaomisteisista energiayhtiöistä. Yhtiön henkilöstö olisi noin 360. Yritysten yhteinen velaton arvo on selvityksen mukaan 506 miljoonaa euroa. Kunnille vapautuisi pääomia tässä vaihtoehdossa 136 miljoonaa euroa.
Kymenlaakson Sähkön ja KSS Energian yhdistämisellä syntyisi noin 230 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva yhtiö, jonka henkilöstö olisi noin 280. Yritysten yhteinen velaton arvo on 444 miljoonaa euroa ja pääoman vapautus 135 miljoonaa euroa.
Kymenlaakson Sähkön ja Kotkan Energian yhdistyessä syntyisi yhtiö, jonka liikevaihto olisi noin 170 miljoonaa euroa. Yritysten velaton arvo on yhteensä 360 miljoonaa euroa. Pääomaa vapautuisi kunnille tässä vaihtoehdossa 103 miljoonaa euroa.
Selvityksessä on esitetty myös kuntakohtaisesti energialiiketoiminnan arvo eri yhtiöissä sekä kuntakohtaiset vapautuvien pääomien määrät.
Kuvattu järjestely näyttää tuottavan liiketoiminnan ja omistajien kannalta merkittäviä volyymietuja ilman riskiä siitä, että paikallisuuden asiakkaille tuottamat hyödyt menetettäisiin.
Asiakkaiden, omistajien ja yhtiön näkökulmien tasapainoinen huomioon ottaminen on ollut selvityksen peruslähtökohtana koko selvitystyön ajan. Näkökulmat on muotoiltu seuraavasti:
- vakaa jatkuva osinkotuotto omistajille sekä mahdollisuus pääomien vapauttamiseen
- kilpailukykyistä ja toimitusvarmaa energiaa asiakkaille
- energialiiketoiminta jatkaa terveellä pohjalla mahdollisten järjestelyjen jälkeen.
Tavoitteet voidaan saavuttaa selvityksessä kuvatulla järjestelyllä. Kunnat vapauttavat merkittävän määrän pääomia energiaomistuksestaan. Nykyisten energiayhtiöiden edeltäjinä on toiminut noin neljäkymmentä yhtiötä, laitosta ja osuuskuntaa. Yhdistämällä saavutettava tehokkaampi kokonaisuus koituu myös asiakkaan eduksi. Muodostettava uusi energiayhtiö ei velkaannu kohtuuttomasti ja se kykenee kehittämään liiketoimintaansa ja tuottamaan omistajille riittävää osinkovirtaa.
Uudella yhtiöllä on vahvemmat resurssit osallistua erilaisiin kehityshankkeisiin mm. uusiutuvan energian alalla. Selvityksessä on esitetty malli, jonka puitteissa paikallisia hankkeita voidaan tarvittaessa toteuttaa myös yhdessä ao. kaupungin kanssa.
Toimialan tulevaisuuden haasteet vievät kehityksen kohti isompia ja vahvempia kokonaisuuksia. Näillä on paremmat edellytykset hoitaa velvoitteensa niin omistajia kuin asiakkaitakin kohtaan.
Energiayhtiöiden omistus ja osakassopimus
Kaikissa järjestelyvaihtoehdoissa energiayhtiön omistus säilyy nykyisillä omistajakunnilla. Kunnat eivät luovu omistuksistaan ja energialiiketoiminnoistaan, vaan omistavat ne yhteisesti. Energialiiketoimintojen kehittämisestä ja hinnoittelusta päättävät edelleen kuntien valitsemat toimielimet omistajien kesken solmittavassa osakassopimuksessa määriteltävällä tavalla.
Osakassopimuksen sisältö riippuu osittain siitä, mikä yritysjärjestelymalli valitaan mahdolliseen jatkovalmisteluun ja kuinka monta yhtiötä siinä on mukana. Siksi lopullinen osakassopimus laaditaan toisessa selvitysvaiheessa. Osakassopimuksen keskeisistä kohdista on tekstiehdotuksia nyt tehdyssä selvityksessä. Osakassopimuksessa sovitaan mm. yhtiön yleisistä toimintaperiaatteista ja tavoitteista, yhtiön hallinnoinnista, osingonjaon periaatteista sekä muista omistajapolitiikan periaatteista. Lähtökohtana on, että uusi yhtiö säilyy kuntaomisteisena. Osakassopimukseen otetaan maininnat asioista, joissa edellytetään määräenemmistöä tai yksimielisyyttä. Näin voidaan haluttaessa säilyttää paikallinen päätösvalta paikallisten energiatuotteiden, esimerkiksi kaukolämmön asiakashinnoittelussa. Mikäli toiseen selvitysvaiheeseen siirrytään, uusi osakassopimus ja valmisteltu yritysjärjestelymalli tuodaan omistajien käsittelyyn yhtä aikaa.
Jatkotoimenpiteet
Nyt toteutettu selvitys hahmottaa ensimmäisen kerran kuntien omistamien energialiiketoimintojen kokonaisuuden ja arvon mahdollisimman yhtenäisellä tavalla. Selvitys on riittävän luotettava antamaan kokonaiskuvan kuntien energiaomistuksista tässä vaiheessa. Siinä on myös hahmoteltu erilaisia rakennevaihtoehtomalleja Kymenlaaksossa toimivien energiayhtiöiden liiketoimintojen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi.
Tämän jälkeen energiaselvitys siirtyy omistajakuntien käsiteltäväksi. Ohjausryhmä kokoontuu vielä 5. huhtikuuta päättämään yhtenäisestä käsittelyaikataulusta ja muista käytännön järjestelyistä.
Tehdyn selvitystyön perusteella omistajakunnat voivat ottaa kantaa esitettyihin malleihin ja päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä siitä, mitkä yhtiöt ovat mukana mahdollisessa jatkovalmistelussa eli toisessa selvitysvaiheessa.
Toisessa selvitysvaiheessa täsmennetään ja valmistellaan valittua vaihtoehtoa omistajien lopullista päätöksentekoa varten. Keskeisiä osa-alueita toisessa selvitysvaiheessa ovat liiketoimintakohtaisten kehityssuuntaviivojen määrittely, arvonmääritysten ja synergiaetujen täsmentäminen, vapautettavan pääoman määrän ja omistusosuuksien lopullinen määrittäminen, tarvittavan rahoituksen järjestäminen sekä yhtiöasiakirjojen ja osakassopimuksen laatiminen.
Lisätietoja antavat ohjausryhmän puheenjohtaja Henry Lindelöf, puhelin (05) 234 4200 tai ohjausryhmän varapuheenjohtaja Lauri Lamminmäki, puhelin 040 483 1680.
