Ilmastomuutostietoa sähkönkäyttäjälle

Kioton ilmastosopimuksen päästökauppakausi on alkanut ja sähköntuottajat joutuvat maksamaan päästöoikeuksistaan. Tämä aiheuttaa sähkön tukkuhintojen nousua ja sen myötä isompia sähkölaskuja myös meille sähkönkäyttäjille. Periaatteessa osallistumme näin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Mutta mistä nyt oikeastaan on kysymys? Mitä termit tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on sähkönkäyttäjän elämään? Kysymyksiin vastaa johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

Mikä on Kioto-sopimus?

Kioton pöytäkirjalla sovittiin siitä, kuinka paljon kukin valtio vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuosiin 2008–2012 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Suomen velvoitteeksi tuli palauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle, mikä merkitsee useiden kymmenien prosenttien vähennystä verrattuna normaaliin kehitykseen. Velvoitteet koskevat vain teollisuusmaita ja niistäkin tärkein eli Yhdysvallat jättäytyi sopimuksesta myöhemmin pois.

Kioton pöytäkirja on vasta pieni alku ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sellaiselle tasolle, että voitaisiin torjua ilmastonmuutos ja välttää siihen liittyvät riskit. Se edellyttää moninkertaisia ponnistuksia päästöjen vähentämisessä. Viime vuoden lopulla Balin ilmastokokouksessa sovittiin, että vuoden 2013 jälkeisistä päästövähennysvelvoitteista ryhdytään neuvottelemaan. Energiateollisuus pitää välttämättömänä, että saadaan laaja ja kattava sopimus, jossa kaikilla merkittävillä mailla on velvoite vähentää päästöjä ja sopia toiminnalle sitova aikataulu.

Miten päästökauppa toimii?

Päästökaupassa energiantuottajat ja perusteollisuus saavat päästökiintiön. Kiintiön alittajat voivat myydä muille yrityksille päästöoikeuksia ja kiintiön ylittäjät joutuvat näitä oikeuksia ostamaan. Kyseessä on hyvin tehokas ja voimakas päästörajoituksen ohjauskeino, jossa EU:n laajuisesti päätetään energiantuotannon ja teollisuuden päästötaso. Päästöt vähenevät, kun kiintiötä asetetaan alemmaksi. Kauppamekanismin avulla yritykset huolehtivat keskenään siitä, miten tähän kokonaiskiintiöön päästään.

Miten päästökauppa vaikuttaa sähkömarkkinoihin?

Päästöjen vähentäminen aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Yritykset joutuvat joko vähentämään päästöjään tai ostamaan toisilta yrityksiltä päästöoikeuksia. Oikeudelle päästää hiilidioksidia ilmaan muodostuu hinta. Tämä hiilidioksidin hinta on sähköntuottajille uusi kustannus, jonka ne joutuvat hinnoittelemaan sähköä myydessään. Vuoden 2008 päästöoikeuden hintatasoilla (noin 22–24 euroa/tonni) sähkön markkinahinta nousee vähintäänkin useita kymmeniä prosentteja verrattuna siihen, että hiilidioksidipäästöjä ei rajoitettaisi. Aikaa myöten tämä näkyy meidän kaikkien sähkölaskussa.

Vastaavasti investoiminen vähäpäästöisempään ja päästöttömään sähköntuotantoon tulee kannattavammaksi. Lisääntyvä tarjonta puolestaan alentaa sähkön markkinahintoja. Oleellista on sallia uudet investoinnit uusiutuvaan energiaan, kuten vesi- tuuli- ja biovoimaan sekä ydinvoimaan.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sähkönkäyttöjän elämään?

Asiakas näkee ilmastonmuutoksen torjunnan sähköenergian hinnan nousuna. Se kannustaa käyttämään sähköä ja muutakin energiaa säästeliäämmin, ostamaan energiansäästölamppuja, lämpöpumppuja ja muita energiatehokkaita laitteita ja ratkaisuja. Ilmastonmuutos on koko maapallon suurimpia haasteita ja edellyttää valtavasti muutoksia energiankäyttöön ja tuotantoon. Sen torjunta ei ole helppoa tai ilmaista.

Järjestelmä on myös hyvin yksinkertainen asiakkaan näkökulmasta. Kun sähköntuotannon päästöt on kiintiöity ja kiintiö pienenee koko ajan, sähköntuottajat hoitavat päästövähennykset eikä kulutukseen pitäisi kohdistua mitään muita velvoitteita.

Millä tavalla käytän sähköä energiatehokkaasti?

Voit kuluttaa vähemmän. Markkinoilla on jo valtavasti energiatehokkaita laitteita ja muita tuotteita. Sähkölaitteissa ollaan jo aika pitkällä erilaisissa tehokkuusmerkinnöissä, jotka auttavat valintojen tekemisessä. Sähkö on kuitenkin vain pieni osa energiankäytöstämme.

Normaalin nelihenkisen perheen energialaskusta melkein puolet koostuu liikkumisesta ja kolmasosa tuotteiden ja palveluiden ostamisesta. Asumisen eli lämmityksen ja kodin sähkönkäytön osuus on noin neljännes. Helpoiten energiaa voit säästää mm. vähentämällä yksityisautoilua ja matkustamista, kytkemällä virran pois koneista, kun niitä ei tarvitse, jättämällä turhat tuotteet ostamatta ja alentamalla hieman huonelämpöä.