Lattialämmitys
- on investoinneiltaan 20-30% kalliimpi kuin patteri- tai kattolämmitysjärjestelmä ja vie hieman enemmän energiaa. Edullisemman yösähkön hyödyntämisen kautta kustannusero kuitenkin asumisen aikana tasoittuu.
- parantaa asumismukavuutta, sillä tasaisen lämmin lattia on miellyttävä varpaidenkin mielestä. Lisäksi lattialämmitys pitää rakenteet kuivina.
- ei rajoita sisustamista, sillä lämmittimet ovat piilossa rakenteissa.
- voidaan asentaa taloon ilman tasaavia lämmittimiä, kunhan se otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Lämmin lattia lisää asuin- ja muiden tilojen viihtyisyyttä. Lattialämmityksessä sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi käyttöpaikallaan eli lattiarakenteessa, ja lattiasta lämpö siirtyy huoneilmaan. Lattialämmitys muodostuu lattian sisään asennetusta lämmityskaapelista. Perusperiaate on, että jokaisessa huonetilassa on oma kaapelilenkki ja sillä säädin, termostaatti tai keskitetty säätö. Lattian lämmitykseen voidaan käyttää myös tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysmattoa. Lämpömatto soveltuu hyvin peruskorjaukseen, koska se ei korota lattiaa kuin 2-6 mm.
Käyttökohteet ja lattiamateriaalit
Tyypillisiä kohteita ovat kaikki asuintilat, samoin autotallin lattia. Myös toimistot ja erilaiset työpajat soveltuvat hyvin lattialämmitykselle. Lattiarakenteena on yleisimmin betonilattia, mutta lattialämmitys voidaan toteuttaa myös koolattuun puulattiaan. Pintamateriaaleista lattialämmitykseen soveltuvat lähes kaikki materiaalit. Joillakin korkki- ja linoleumpäällysteillä on rajoituksia ja niiden suhteen kannattaa noudattaa valmistajan ohjeita. Osittain varaavalle lattialle sopivat hyvin erilaiset puupinnat, kuten parketit ja lautalattiat, koska ne hidastavat lämmön luovutusta huonetilaan.
Jatkuvatoiminen lattialämmitys betonilattiassa
Käytetään tiloissa, joissa halutaan käyttää lämmitystä kosteuden poistoon tai muusta syytä korkeampaa pintalämpötilaa. Pesuhuoneen ja saunan lisäksi WC:t ja tuulikaapit ovat tällaisia tiloja. Minimi tehontarve on 50 W/m², jotta lattia saadaan riittävän lämpimäksi. Jotta kosteuden poisto onnistuu riittävän nopeasti, käytetään pesutiloissa 80-100 W/m² tehoa. Miellyttävä lattian pintalämpötila on 27-28 astetta ja sen pitää vakiona lattiatermostaatti. Betonilaatan paksuudeksi riittää 7-8 cm. Tällaisessakin lattiassa voidaan termostaatin asettelumuutoksella lisätä jossain määrin yöenergian käyttöä.
Osittain varaava lattialämmitys betonilattiassa
Osittain varaava lattialämmitys sopii kosteita tiloja lukuun ottamatta kaikkiin asuintiloihin. Varaaminen tapahtuu käyttämällä betonilaattaa varaajana. Puurakenteiseen lattiaan ei ole mahdollista saada varaavuutta. Varaavassa lattialämmitysjärjestelmässä ladataan edullisemman energian aikana lämpöenergiaa 10-12 cm paksuun betonilaattaan. Lattiapinta on aina päiväaikana lämmin. Lämpö vapautuu huonetilaan vähitellen pitäen huoneilman lämpimänä. Varaaminen tapahtuu lämpökaapeleilla, jotka on sijoitettu betonilaattaan 5-8 cm syvyyteen.
Tutkimusten mukaan laattaa ei kannata paksuntaa yli 12 cm:n. Kovemmilla pakkasilla varattu energia ei riitä, siitä nimi osittain varaava. Tällöin on useita mahdollisuuksia tarvittavan lisälämmön (= tasaavan lämmön) tuottamiseen. Usein puunkäyttö on edullisin tapa. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, voidaan tasaava lämpö tuottaa käyttämällä patteri- tai kattolämmitystä tasaavana järjestelmänä kalliimman energian aikana. Lattialämmitystä itseäänkin voidaan käyttää tasaavana ottamalla avuksi ulkolämpötilan huomioiva säätötekniikka. Se aistii hyvissä ajoin tarvittavan lisälämmön ja alkaa antaa lyhyitä lämmitysjaksoja lattiaan. Näin lämpötila ei laske huoneessa ja lattiassa sallittua alemmaksi.
Rakentamiskustannukset
Omakotitalon (n. 120 m²) lattialämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 4000 euroa. Kustannuksiin sisältyvät kaapelit ja säätötermostaatit asennettuna. Jos parannetaan säätötekniikkaa, se nostaa kustannuksia. Järjestelmä edellyttää vielä lämpimän käyttöveden varaajan. 300 litran varaaja maksaa asennettuna runsaat 1000 euroa. Lattialämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset liikkuvat 5000-6000 euron haarukassa riippuen tasaavista lämmittimistä ja säätötekniikan tasosta.
Käyttökustannukset
Jatkuvatoiminen lattialämmitys käyttää samalla tavalla energiaa kuten esim. patterilämmitys. Osittain varaava järjestelmä siirtää päiväenergiaa voimakkaasti yölle, jolloin on mahdollista hyödyntää edullisempaa yösähköä. Slloin on mahdollista päästä alle 20 % talviarkipäivän energiaosuuteen koko sähkömäärästä. Tutkimuksissa on todettu osittain varaavan lattialämmityksen käyttävän noin 5 % enemmän energiaa patterilämmitykseen verrattuna.
Huomioitavaa
Pitkäikäinen järjestelmä edellyttää huolellisuutta ja ammattitaitoa asennustyössä. Ennen ja jälkeen valun tehdään tarkistusmittaukset, joilla varmistetaan kaapelin kunto. Työmaa-aikana on varottava kolhimasta kaapelia. Samoin valun aikana on huolehdittava oikeasta asennussyvyydestä - kaapeli loppupäätteineen ei saa jäädä eristeeseen kiinni. Valun on oltava tiiviisti kaapelia vasten eikä ilmakuplia saa jäädä. Samoin valussa ei saa olla kiviä. Kaapelia ei saa asentaa kiinteiden kalusteiden alle eikä liikuntasaumojen yli. Uuden betonilattian on kuivuttava noin kuukauden, ennen kuin lämmitys voidaan kytkeä päälle.
Säätölaitteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sijoittamalla hieman lisää rahaa termostaattia kohden, paranee säädettävyys ja lämpömukavuus huomattavasti. Nykyaikainen säätö ottaa huomioon lämpöhäviöiden vaihtelut, jotka vaihtelevat ulkolämpötilan mukaan. Lämpötilan asettelussa on 27 astetta miellyttävä ja sopiva pesuhuoneissa. Varaavan lattianosan pintalämpötila ei saisi nousta yli 30 asteen.
