Lämpöpumput
Lämpöpumppu hyödyntää varastoitunutta aurinkolämpöä ja on periaatteeltaan yksinkertainen. Sen avulla "pumpataan" lämpöä lämmönlähteestä lämmönjakojärjestelmään. Toiminta on sama kuin jääkaapissa, jossa jääkaapin lämpöenergia kerätään ja siirretään lauhduttimen ritilän avulla huoneeseen. Jakojärjestelmänä jääkaapissa on lauhdutin, joka on usein ritilämäinen putkisto kaapin takana. Lämpöpumpulla voidaan hoitaa koko pientalon ja käyttöveden lämmitys kokonaan.
Lämpökerroin
Lämpökerroin ilmoittaa kuinka monta kilowattituntia lämpöä saadaan ulos lämpöpumpusta yhdellä kilowattitunnilla sähköä. Lämpökertoimet vaihtelevat välillä 2-4, käytännössä uusilla järjestelmillä kertoimen arvo on noin 3. Kertoimen ollessa 3, se merkitsee käytännössä, että 2 kWh on "ilmaisenergiaa" ja 1 kWh ostetaan sähkönä. Tällä ilmaisenergialla kuoletetaan lämpöpumpun investointikustannukset. Lämpöpumpun kompressori joudutaan ajan mittaan uusimaan, mikä on hyvä huomioida laskettaessa investoinnin taloudellista kannattavuutta.
Toimintaperiaate
Lämpöenergia kerätään putkistolla, joka sisältää nesteen. Neste voi olla etyylialkoholia, mutta rypsiöljykin käy. Putkistossa neste lämpenee ja se kiertää pienen pumpun avulla lämpöpumppuun, josta kerätty lämpöenergia siirretään väliaineen avulla lämmönjakojärjestelmään. Laitteistot on rakennettu keskuskojeistoon, joka sisältää tarvittavat laitteet kuten pumput, kompressorin, väliaineen "keittimen" ja lauhduttimen ja useimmiten varaajan. Varaajan koko on normaalisti 160-190 litraa, mistä saadaan lämmin käyttövesi.
Lämpöpumppujen luokitus
Lämpöpumput voidaan luokitella lämmönlähteen ja lämmönjakotavan mukaan. Lämpöpumpulla kerätty lämpöenergia voidaan jakaa huoneisiin vesikiertoisella jakojärjestelmällä tai ilmalämmityksellä. Usein lämpimän käyttöveden valmistus on kytketty mukaan. Lämpöpumput voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: Maalämpöpumpun lämpö otetaan putkistosta, joka on asennettu pintamaahan, kallioon porattuun reikään tai vesistöön. Maalämpöpumpulla voidaan kattaa koko talon lämmitystarve, ja se on kannattavin suurehkoissa taloissa. Poistoilmalämpöpumpulla pumpataan lämpöä lämpimästä ilmanvaihdon poistoilmasta. Tämä ei pelkästään riitä lämmitykseen, vaan tarvitaan lisäksi muita lämmitysjärjestelmiä. Ilmalämpöpumpulla pumpataan lämpöä ulkoilmasta. Tämä tarvitsee myös toisen lämmitysjärjestelmän rinnalleen, koska kovilla, alle -15 °C pakkasilla ei ilmalämpöpumppua voida käyttää. Soveltuu myös jäähdytykseen
Käyttökustannukset
Lämpöpumpun tarvitsema sähköenergia sekä tarvittava lisälämpö talvella tulee tyypillisesti yksiaikaisesti (esim. yleissähkö) mitatulla energianhinnalla. Esimerkiksi jos pientalon tarvitsema lämpöenergia on 15 000 kWh vuodessa, tuottaa lämpöpumppu siitä parhaimmillaan 2/3 eli 10 000 kWh ja ostettavaa sähköenergiaa lämmitykseen tarvitaan vain 5 000 kilowattituntia. Suorat lämmityskustannukset jäävät alhaisiksi, mutta lopulliseen kannattavuuteen vaikuttavat myös lämpöpumppujärjestelmän vaatimat lisäinvestoinnit esimerkiksi sähköpattereilla toteutettuun järjestelmään verrattuna.
