Kattolämmitys
- on investoinneiltaan edullinen lämmitysjärjestelmä.
- säästää energiaa, sillä se ottaa nopeasti huomioon muut lämmönlähteet, kuten asumisen ilmaislämmön ja puulämmityksen. Tasaisen lämmönjakauman ansiosta huoneen lämpötilaa voidaan pitää 1-2 astetta normaalia alempana.
- ei rajoita sisustamista, sillä lämmittimet ovat piilossa rakenteissa
- soveltuu hyvin tasaavaksi järjestelmäksi osittain varaavalle lattialämmitykselle
Asennusvaihe on tehtävä huolella, sillä elementtien korjaaminen jälkikäteen on hankalaa. Samoin asumisen aikana kattoon ei pidä tehdä reikiä, ennen kuin on selvittänyt missä lämmityselementit sijaitsevat
Lämmityselementit
Kattolämmitysjärjestelmä muodostuu sisäkattoon, välittömästi verhousmateriaalin alle asennetuista lämmityselementeistä ja säätö- sekä ohjauslaitteista. Lämpö siirtyy säteilemällä huoneen pintoihin, lattiaan, seiniin ja huonekaluihin, joiden pinnat luovuttavat osan lämmöstään edelleen huoneilmaan. Kattolämmitys tuntuu ihmisestä ikään kuin luonnolliselta auringon lämpösäteilyltä ja aistitaan siksi miellyttävänä ja tasaisena. Tämän vuoksi huoneilman lämpötila voi olla 1-2 astetta alempi kuin muissa lämmitysmuodoissa, joten energiaa säästyy. Kattolämmitys on jatkuvatoiminen, ei varaava järjestelmä.
Käyttökohteet ja sisäkaton verhousmateriaalit
Tyypillisiä kohteita kattolämmitykselle ovat kaikki asuintilat ja kesämökit, mutta se voidaan asentaa myös kosteisiin tiloihin. Pieniin tiloihin, kuten tuulikaappeihin ja WC-tiloihin, suositellaan yleensä patteri- tai lattialämmitystä. Kattolämmitys sopii hyvin toimistoihin, päiväkoteihin ja erilaisiin liikuntatiloihin. Kattorakenne on kattolämmitysjärjestelmässä normaali. Sisäkaton pinnoitteen lämmöneristävyys ei saa ylittää sallittuja arvoja. Toisin sanoen liian paksu kattopinnoite, esimerkiksi paksu paneeli, estää lämmön siirtymisen elementistä, jolloin elementin vastukset saattavat sulaa poikki. Palovaaraa ei silloinkaan ole, koska sulaminen tapahtuu varsin alhaisessa lämpötilassa. Valmistajilla on mitoitusohjeet pinnoitemateriaalien paksuudesta, esimerkiksi paneeli ei saa ylittää 22 mm:n paksuutta. Kattolämmityksen kanssa ei saa käyttää Halltex- ja Styrox-pinnoitteita.
Kattolämmitus käytössä
Kattolämmitys säädetään huonetermostaatilla huonekohtaisesti, mutta se soveltuu hyvin myös keskitetylle säätöjärjestelmälle. Kattolämmitykselle on ominaista pienet lämpötilaerot eri korkeudesta mitattuna. Lämpösäteily ei synnytä ilmankiertoa. Järjestelmä on turvallinen, koska siinä ei ole kosketeltavia osia asukkaiden ulottuvilla. Lämmitystehoa kattolämmityselementissä on tyypillisesti 150 W/m². Sähkösuunnittelija tai urakoitsija mitoittaa elementit ja tekee asennussuunnitelman. Suunnitteluvaiheessa voidaan tehontarpeena käyttää omakotitalossa laskentatietona 25 W/m³. Jos kattolämmitys on tasaavana lämmityksenä osittain varaavan lattialämmityksen yhteydessä, kattolämmityksen tehontarve pienenee olennaisesti.
Rakentamiskustannukset
Omakotitalon (n. 120 m²) kattolämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat noin 3000 euroa. Kustannuksiin sisältyy lämmityselementit ja säätötermostaatit asennettuna. Järjestelmä edellyttää vielä lämpimän käyttöveden varaajan. 300 litran varaaja maksaa asennettuna runsaat 1000 euroa. Kattolämmitysjärjestelmän kokonaiskustannukset ovat samaa luokkaa patterilämmityksen kanssa eli noin 4500-5500 euroa.
Käyttökustannukset
Kattolämmitys on jatkuvatoiminen ja sähkön kulutuksen jakauma on sama kuin patterilämmityksessä. Järjestelmän hyötysuhde on 100 %, koska lämpöenergia tuotetaan suoraan huonetilaan. Vuodenaikasähkön talviarkipäivän osuus on 28-36 % riippuen puunkäytöstä ja käyttövesivaraajan ohjauksesta. Kattolämmityksen yhteydessä puunkäytöstä saa nopeasti hyötyä, koska elektronisesti toimivat huonetermostaatit seuraavat tarkasti ja nopeasti huoneeseen tulevaa lisälämpöä. Kattolämmitys antaa mahdollisuuden pitää huonelämmön asetusarvon alempana kuin patterilämmityksessä. Jos näin tehdään, lämmitysenergiaa säästyy vuodessa jopa 10 % patterilämmitykseen verrattuna.
Huomioitavaa
Asennuspaikan suhteen on joitakin rajoituksia. Huonekorkeuden on oltava vähintään 2,3 metriä. Poikkeus vinokatto, jossa alin korkeus on kaksi metriä, kun kattokaltevuus on enintään 45 astetta. Kosteussulku ei saa olla sähköä johtavaa materiaalia, kuten alumiinia. Elementtejä ei saa sijoittaa valaisinten, kaappien ja ilmanvaihtokanavien tielle. Myöhempää tarvetta varten on elementtien tarkka sijoituskuva oltava muiden sähköpiirustusten mukana. Pitkäikäinen järjestelmä edellyttää huolellisuutta asennustyössä. Elementtien käsittely työmaalla ja niiden kattoon asennus on tehtävä huolella. Jos käsittelyvaiheessa kelmun vastuksia vaurioitetaan, ne sulavat poikki myöhemmin ja elementti ei lämpiä. Korjaus on mahdollista tehdä avaamalla sisäverhous ja juottamalla rikkinäinen vastus ehjäksi. Usein on kuitenkin helpompi vaihtaa uusi elementti tilalle kuin korjata vanhaa. Jos tehontarve on erityisen suuri, kuten on esimerkiksi erkkerissä, suositellaan lisälämmöksi patteria tai lattialämmitystä. Ikkunan eteen kattoon suositellaan sijoitettavaksi vähintään 90 cm:n levyinen elementti.

