Kysymyksiä ja vastauksia energiankulutuksesta keittiössä

Voiko pakastearkkua pitää katetulla ulkokuistilla? Kuluttaako se enemmän sähköä kuin sisätiloissa?

Pakastearkku on kodinkone, joka on tarkoitettu sijoitettavaksi kuivaan ja lämpimään tilaan. Pakastearkun kompressorissa käytetty voiteluöljy jähmettyy kylmässä, jolloin sen voiteluteho heikkenee ja jokainen käynnistys lyhentää laitteen ikää huomattavasti ( vrt. auton kylmäkäynnistys ). Takuuehtojen voimassaolo on myös kyseenalainen kylmään tilaan sijoitetuilla kodinkoneilla.

Viekö kesämökin jääkaappi sähköä enemmän, kun laittaa virran päälle mökille mentyään ja pois lähtiessä sammuttaa virrat pois, vai onko edullisempi antaa olla aina virta päällä?

Jääkaappi jonka tilavuus on 150 - 200 litraa kuluttaa keskimäärin 0,9 kWh sähköä vuorokaudessa. Vuosittainen kulutus olisi jatkuvassa käytössä n. 330 kWh. Jääkaapin kuluttaman energian saa hyväkseen lisälämpönä. Pientä säästöä voi saada aikaan, jos katkaisee jääkaapista virran mökiltä lähtiessään.

Missä ajassa sähköliedestä tulee keskivertokäytöllä ns. sähkösyöppö? Ja kannattaisiko keittolevyjä ja/tai uunin lämpövastuksia uusia aika-ajoin vai olisiko taloudellisempaa uusia koko sähkösyöppö liesi?

Sähköliesien taloudellinen käyttöikä on varmaankin pisimpiä kotitalouskoneistamme. Energiankulutuksen kannalta on merkitystä sillä miten liettä käytetään eli taloudellisen sähkönkäytön ratkaisee käyttäjä. Tärkeintä on tehojen oikea käyttö ja keittolevyjen puhdistus käytön jälkeen. Sama koskee uunia. Uunin lämmitys vie enemmän sähköä kuin sen lämpimänä pitäminen, joten uunin jälkilämpö kannattaa myös hyödyntää. Uunin, samoin uunin luukun ja tiivisteiden puhtaana pitäminen on edellytys energiataloudelliseen käyttämiseen. Jos sähköliesi on silminnähden hyväkuntoinen ja vastaa vielä perheen tarpeita on vastusten uusiminen tehojen heiketessä harkittavan arvoinen asia. Kannattaa kuitenkin pyytää alan asiantuntijalta kustannusarvio; näin vältytään yllätyksiltä.

Onko 15 v. vanha UPO-pakkaskarhu (250 l) pakastearkku jo sähkön syöppö? Kannattaisiko se pian vaihtaa? Hyvin on toiminut ja vielä melkein uuden veroinen ja näköinen.

Kylmälaitteiden, kuten pakastimien sähkönkulutukseen vaikuttaa laitteen ikä, sijoituspaikka ja tietysti laitteen käyttäjä. Aina ei ole itsestään selvää, että vanhat pakastimet käyttävät paljon ja uudet vähän sähköä. Kun pakastimenne toimii hyvin ja on melkein uuden veroinen, on todennäköistä, että laitteen sähkön käyttö on kohtuullista. Sähköyhtiöltänne voitte lainata energiamittaria, jolla kulutuksen pystyy mittaamaan. Samalla voitte keskustella sähkön säästöön liittyvistä asioista. Yleisohjeena voidaan sanoa, että hyvin toimivaa laitetta ei sähkönkäytön takia kannata vaihtaa uuteen. Kun laitteeseen tulee vikaa, on syytä tarkkaan harkita korjataanko vanhaa vai hankitaanko uusi.

A/B/C+ merkittyjen laitteiden energiakulutukset. Kannattaako ostaa kallis A vai halpa C?

Useista myytävänä olevista kotitalouslaitteista löytyy ominaiskulutusta ilmaiseva energiamerkki. Pakollinen merkintä on esim. astianpesu- ja pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa ja kylmälaitteissa. Kulutus perustuu esim. kylmälaitteissa vakio-oloissa mitattuun 24 tunnin kulutukseen. Todellinen kulutus riippuu laitteen käyttötavoista ja sijoituksesta, esim. kylmälaitteiden ilmankierron sulkeminen yläkomeron takaa lisää sähkönkulutusta 10 % ja sulkeminen alhaalta 100 %. Jos ilma ei pääse kiertämään käyttöohjeen mukaisesti ylhäältä eikä alhaalta sähköä kuluu 160 % enemmän kuin vapaassa ilmankierrossa. Kannattaa hankkia laite, joka on mahdollisimman energiataloudellinen ja sijoittaa se käyttöohjeen mukaisesti. Vain mittaamalla energiamittarilla, joita saa lainaksi sähköyhtiöistä, saadaan todellinen kulutus selville.

Millä sähköuunin termostaatin tarkkuuden voi tarkistaa?

Mittauksen voi suorittaa jollakin uunin lämpöä kestävällä mittarilla, esimerkiksi paistomittarilla. Tarkistus kannattaa tehdä niin, että asettaa mittarin uunin keskiosaan ritilän päälle ja vertaa termostaatin asettelulämpöä ja mittarin lämpöä keskenään.

Onko keraamisen ja tavallisen lieden sähkönkulutuksella eroa?

Työtehoseurassa on vertailtu keraamisia keittoalueita ja vastaavia valurautalevyjä keskenään. Vesi kuumeni kiehuvaksi keraamisella keittoalueella 1-3 minuuttia nopeammin kuin valurautaisella vakiolevyllä. Sähkönkulutus oli keraamisella keittoalueella 10 -15 % pienempi kuin vastaavalla valurautalevyllä. Kun ruokaa kypsennetään ja valurautalevyn jälkilämpö hyödynnetään, ero sähkönkulutuksessa on lähes olematon. Suurempi merkitys sähkön kulutukselle on kattiloiden ja patojen oikealla valinnalla, lieden ja astioiden puhtaudella ja oikean tehon valinnalla. Levyn tai lämpöalueen kokoinen tai vähän suurempi kattila, sopiva kansi ja tehon pienentäminen heti kun ruoka alkaa kiehua on energiatehokkain tapa valmistaa ruokaa. On enempi makuasia valitaanko perheen uudeksi liedeksi keraaminen vai perinteisillä valurautalevyillä varustettu liesi.

Kuinka paljon 400 l arkkupakastin vie sähköä vuodessa? Vaikuttaako sijoituspaikka sähkönkulutukseen?

Pakastin vie kunnosta ja iästä riippuen sähköä 1,5 – 3,5 kWh/vrk (500 – 1200 kWh vuodessa), kun säilytyslämpö on -18 C. Jokainen aste kylmempään lisää kulutusta 5 %. Laitteen sijainnilla on myös merkitystä sähkönkulutukseen ja siksi laite on sijoitettava erilleen lämpöä tuottavista kodinkoneista ja lämpöpattereista. Sijoituksessa on lisäksi huomioitava riittävä ilmankierto ja myös taustan puhtaus vaikuttaa kulutukseen. Jos epäilet pakastimesi kulutusta, lainaa kulutusmittaria omalta Kymppi-yhtiöltäsi.

Mikä on sähköuunin virran kulutus ruuanlaitossa ja leivosten paistossa?

Uunin kuumentaminen kuluttaa lähes saman verran kuin tunnin lämpimänä pito. Energiaa kuluu esilämmityksessä n. 0,5 kWh ja tunnin paistoaikana n. 0,6 kWh. Tutkimusten mukaan sähkölieden käyttö kuluttaa keskimäärin sähköä 1-2 kWh/vrk. Rahaa kuluu siis 8 – 20 senttiä vuorokaudessa.

Mikä on induktioliesi?

Induktiolieden toiminta perustuu magnetismiin, joten tasolla toimivat vain magneettista metallia sisältävät kypsennysastiat. Astian ja keittotason pinnan alla olevan kuparikelan välille syntyy magneettikenttä, joka kuumentaa keittoastian. Keittoaluetta ei lämmitetä, vaan lämpö siirtyy suoraan keittoastiaan. Perinteinen keittolevy kuumenee vastuksista siirtyvän lämmön avulla.

Induktiolieden etuina ovat pieni energiankulutus ja turvallisuus. Induktiotasoa et saa kytkettyä päälle, jollei keittoastia ole sopiva. Kattila voi kyllä olla halkaisijaltaan keittoaluetta pienempi, mutta levy ei lämpene, jos keittoalueella on esimerkiksi ruokailuvälineitä.

Työtehoseuran kokeissa sama vesimäärä kuumeni 1,5 - 8,5 minuuttia nopeammin keraamisella induktiokeittoalueella kuin valurautalevyllä tai keraamisella keittoalueella, jossa on lämpövastukset. Induktiokeittoalueen sähkönkulutus oli noin 35 % pienempi kuin valurautalevyllä ja noin 20 % pienempi kuin keraamisella keittoalueella. Lämpöhävikki on pieni, koska keittoalue ei lämpene vaan lämpö siirtyy suoraan keittoastiaan.

Lähde: Kodin energiaopas

Millainen kattila käy induktioliedelle?

Induktioliedellä keittoastian pohjan tulee olla magneettista. Sille käyvät magneettista metallia sisältävät kypsennysastiat, kuten valurauta- ja teräsemaliastiat sekä erikoispohjalla varustetut ruostumattomasta teräksestä valmistetut astiat. Tavallinen tai pinnoitettu alumiini ja kupari, keramiikka ja lasi eivät kuumene induktiolla.
 Testaa kattilan sopivuus magneetilla, esim. tavallisella jääkaappimagneetilla. Sopivuus on yleensä myös merkitty uusien keittoastioiden pohjaan.