Hiilidioksidipäästöt sähköntuotannossa
Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi ja sitä syntyy sähköntuotannossa erilaisia määriä käytetystä polttoaineesta riippuen. Sähköntuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasu-päästöistä on noin 20–25%.
Miten sähkö tulevaisuudessa tuotetaan, jotta päästötavoitteet saavutetaan ja sähköä silti riittää meille kaikille tarvitsijoille kohtuuhintaan? Kysymyksiin vastaa johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Miten eri sähköntuotantomuodot eroavat toisistaan päästöjen suhteen?
Kaikissa polttoaineissa - ydinpolttoainetta lukuun ottamatta - on hiiltä. Kun hiili palaa, muodostuu energiaa ja hiilidioksidia. Aina, kun energiaa tuotetaan polttamalla, syntyy hiilidioksidia.
Eri polttoaineet tuottavat hieman eri määrän hiilidioksidia tuotettua energiamäärää kohti. Puun poltosta syntyy eniten hiilidioksidia, mutta tätä ei lasketa päästöksi, koska puu kasvaessaan sitoo yhtä paljon hiiltä kuin sen polttamisessa vapautuu. Seuraavaksi eniten päästöjä syntyy turpeen poltosta. Myös turpeen muodostuminen sitoo hiiltä, mutta tätä ei oteta huomioon, vaikka Suomessa poltetaan turvetta vähemmän kuin mitä sitä muodostuu. Tämä on energia-alan mielestä epäkohta, joka pitäisi korjata.
Seuraavaksi eniten päästöjä aiheuttavat hiili, sitten öljy ja vähiten maakaasu. Vesivoima, ydinvoima, tuulivoima ja aurinkosähkö eivät aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä itse tuotantolaitoksella.
Millä energialähteillä sähkö nyt tuotetaan Suomessa?
Suomessa sähköntuotanto on maailman monipuolisinta. Millään muulla maalla ei ole käytössä yhtä monta merkittävää energialähdettä kuin Suomella. Suomen tuotanto on myös hyvin vähäpäästöistä. Uusiutuvien energialähteiden osuus on noin 30 % ja hiilidioksidipäästöttömien osuus noin 60 %. Siksi Suomessa tuotettu sähkö onkin esimerkiksi EU-vertailussa yksi puhtaimmista.
Mitä etua meille on monipuolisesta sähköntuotannosta?
Suomella on niukasti omia energiavaroja, joten monipuolisuudella on suuri merkitys huoltovarmuuteen ja siihen, ettemme ole riippuvaisia yksittäisen energialähteen saatavuudesta tai hinnasta. Pystymme myös sopeutumaan paremmin muutoksiin, kun riippuvuus yksittäisestä energiamuodosta on pientä.
Millaisella tuotantorakenteella päästötavoitteet saavutetaan?
Suomella on mahdollisuuksia edelleen vähentää sähköntuotannon päästöjä merkittävästikin. Se edellyttää kaikkien vähäpäästöisten ja päästöttömien tuotantomuotojen laajamittaista hyödyntämistä. Tarvitsemme päätöksiä uudesta ydinvoimasta, merkittäviä lisäyksiä uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuulivoimaan ja vesivoimaan sekä bioenergian nykyistäkin suurempaa käyttöä. Lisäksi on panostettava sekä energian tuotannon että kulutuksen tehokkuuteen. Monet uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat vielä tukea ja valtiovallan on luotava edellytykset sille, että tarvittavat investoinnit voidaan tehdä kannattavasti. Tärkeää on myös se, että panostetaan merkittävästi nykyistä enemmän teknologian kehittämiseen. Uudet teknologiset ratkaisut voivat olla lopulta keino tehdä sähköstä jopa lähes päästötön tuote.
Näkyvätkö lisäkustannukset sähkön kuluttajahinnassa?
Koko maailmassa energiankulutus kasvaa kovaa vauhtia ja sekä polttoaineiden että teknologian hinnat ovat nousseet erittäin rajusti. Se vaikuttaa selvästi eniten kuluttajien hintoihin lähiaikoina. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa muutokset ovat vielä toistaiseksi olleet hyvin vähäisiä johtuen pitkälti edullisesta tuotantorakenteestamme.
Mikäli energiapolitiikassa tehdään oikeita valintoja, on hintojen nousua mahdollisuus hillitä, kun uudet investoinnit syrjäyttävät fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Mikäli uusia investointeja energiantuotantoon ei tehdä, sähkön hinta nousee varmasti.
Uusiutuvan energian suurimuotoinen lisääminen edellyttää tukea. Se voidaan kerätä joko veronmaksajilta tai energian käyttäjiltä. Näyttää siltä, että Suomessa tullaan näitä kustannuksia osoittamaan kuluttajille lähivuosina nykyistä enemmän. Se nostaa asiakashintoja.
Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmiskunnan yksi suurista haasteista ja siihen on panostettava voimallisesti ja nopeasti. Kenenkään ei pidä kuvitella, että se tapahtuu ilman energiakustannusten nousua. Me kaikki maksamme siitä, että energiaa on jatkossa saatavilla siten, että se täyttää kestävän kehityksen kaikki osa-alueet, kasvihuonekaasupäästöt mukaan lukien. Itse uskon kuitenkin siihen, että pystymme myös löytämään uusia keinoja tuottaa ja käyttää energiaa niin, että vaikutukset hyvinvointiimme eivät kasva kohtuuttomiksi.
